Suomen kohtalo si­ne­töi­tiin sa­lai­ses­sa li­sä­pöy­tä­kir­jas­sa

Sunnuntaina tulee kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan aattona solmitun Molotovin-Ribbentropin sopimuksen allekirjoituksesta.

Sunnuntaina tulee kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan aattona solmitun Molotovin-Ribbentropin sopimuksen allekirjoituksesta.

Virallisesti kyse oli Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksesta, mutta siihen liittyi salainen lisäpöytäkirja kummankin maan etupiireistä Euroopassa. Sen mukaisesti muun muassa Suomi ja Baltian maat sekä Puolan itäosa kuuluivat Neuvostoliiton intressipiiriin.

Saksalle hyökkäämättömyyssopimus puolestaan varmisti sen, ettei Neuvostoliitto tulisi Puolan apuun. Saksa hyökkäsikin Puolaan 1. syyskuuta, ja hieman myöhemmin Neuvostoliitto otti haltuunsa Puolan itäiset alueet.

Neuvostoliitto myös vaati tukikohtia Baltian mailta sekä raja-alueita Suomelta.

Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut päättyivät marraskuun puolivälissä, ja talvisota alkoi parin viikon kuluttua.

Neuvostoliitto tunnusti salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolon vasta 50 vuotta myöhemmin.

Ilmoita asiavirheestä