Yksin asuvan kansaneläkeläinen on Suomessa tiukoilla. Suomen kansaneläkkeiden alle jäivät vuonna 2002 vain Australia ja Japani kun kansaneläkkeitä verrataan teollisuuden nettokeskipalkkaan. Perheellisten kansaneläkeläisten vertailussa Suomi sijoittui hieman paremmin: Suomen alapuolelle kiilautui lisäksi Ruotsi.
Tiedot ilmenevät Kansaneläkelaitoksen erikoistutkijan Matti Jokelaisen tutkimuksesta Sosiaalivakuutuksen nettokorvausaste 18 OECD -maassa vuosina 1971-2002. Mukana oli 11 EU-maata ja seitsemän OECD-maata.
Tutkimuksessa verrattiin etuisuuksia kunkin maan teollisuustyöntekijöiden keskituntitasoon, joten kyseessä ei ole suora vertailu eri maiden korvauksien tasosta. Tutkimus osoittaa, kuinka paljon erilaiset etuudet kattavat keskimääräisestä maan tulotasosta.
Maiden väliset erot vaikeuttavat vertailua
Suomen sairauspäivärahat pärjäävät kansainvälisessä vertailussa hieman kansaneläkkeitä paremmin. Yksin asuvan suomalaisen sairauspäivärahan kattavuus oli vertailumaiden keskitasoa ja perheellisten korvaukset olivat Suomessa hieman jopa keskitasoa keskitasoa korkeammat vuonna 2002.
Suomen työttömyyspäivärahat olivat keskitasoa. Yksinäisen työttömyyspäiväraha oli vähän alle keskitason ja perheellisen päiväraha oli keskitasoa.
Parhaiten tutkituissa maissa on ihmisten tulot turvattu sairauspoissaoloissa, toiseksi parhaiten työttömyysjakson aikana ja heikoimmin kansaneläkkeen varaan jääneillä.
Tutkija varoittelee, että eri maiden vertailuja vaikeuttavat järjestelmien erot toisistaan. Tutkimuksessa ei myöskään voitu ottaa huomioon esimerkiksi asumistuen, toimeentulotuen ja välillisen verotuksen vaikutuksia.
Jokelainen ottaisi käyttöön Tanskan mallin
Jokelaisen mielestä suurin ongelma Suomessa on pienet kansaneläkkeet, koska Suomen eläkejärjestelmä perustuu työeläkkeisiin. Pelkän kansaneläkkeen varassa elävät eivät kuitenkaan ole merkityksetön marginaaliryhmä.
Täyden kansaneläkkeen saajia - heillä ei ole merkittäviä muita tuloja - oli kesäkuussa yli 95 000, mikä on melkein kymmenesosa eläkeläisistä. Vähän yli puoli miljoonaa saa työeläkkeensä lisäksi jonkin verran kansaneläkettä. Tuhannen euron työeläke kuukaudessa pudottaa kansaneläkkeen pois. Noin 300 000 ihmisen eläkkeestä yli puolet napsahtaa kansaneläkkeenä.
Jokelainen asettaisi kansaneläkkeiden tavoitteeksi Tanskan tason, mikä merkitsisi niihin noin kolmanneksen nousua. "Se toisi mukanaan verotuksen nousua", hän sanoo.
Sairas - ja työttömyyspäivärahojen taso ei ole Jokelaisen mukaan ongelma. Hän varoittaa pikemminkin siitä, että jos sairaspäivärahat ovat merkittävästi korkeammat kuin työttömyyspäivärahat, saattaa se houkutella käyttämään sitä työttömyysongelman ratkaisuna.
Suomessa sairaspäivärahalla ollaan jo 6,5 prosenttia työajasta. Norjassa ja Ruotsissa sairauspoissaolot ovat jo noin kymmenesosa työajasta. Tanskassa sairaspäivärahalla ollaan vähemmän kuin Suomessa. Myös sairausajan irtisanomissuoja on Tanskassa huonompi kuin Suomessa.
Jokelainen rajoittaisi työttömyyspäivärahojen kestoa ja ottaisi siinäkin käyttöön osia Tanskan mallista. Tanskassa muun muassa työttömyyspäivärahan saamiseksi on purettu ammattisuojaa.