Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2018 aikana 9 211 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Suomen kansalaisuuksia myönnettiin 3 008 eli 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.
Pohjois-Suomen luvut ovat saman suuntaisia kuin koko maassa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kansalaisuuden sai 328 henkilöä, kun vuonna 2017 määrä oli 430 henkilöä. Myös Lapissa ja Kainuussa myönnettyjen kansalaisuuksien määrä väheni hieman.
Kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna kuitenkin yhä huomattavasti enemmän kuin vuosikymmenen alussa: vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaalla kansalaisuus myönnettiin 138 henkilölle, koko maassa 4334 henkilölle.
Vuonna 2018 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin selvästi eniten Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa 1 766. Määrä oli 992 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toiseksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Somalian kansalaiset, joiden määrä oli 856. Kolmanneksi eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Irakin kansalaisille, 621, ja neljänneksi eniten Viron kansalaisille, 541.
Suomen kansalaisuuden saaneista naisia oli 4 876 ja miehiä 4 335. Naisilla keski-ikä oli 28,8 vuotta ja miehillä 27,7 vuotta. Kansalaisuuden saaneista oli alle 18-vuotiaita 2 712 ja 65 vuotta täyttäneitä 227.
Vuonna 2018 Suomen kansalaisuuden saaneista 97 prosenttia säilytti entisen kansalaisuutensa.
Vuoden 2018 lopussa Suomessa asui vakituisesti 125 843 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus. Näistä Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia, joille on myönnetty jonkin toisen maan kansalaisuus, oli 21 757 henkilöä ja ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus, oli 104 086 henkilöä.
Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät vuoden 2018 lopussa olivat Venäjän kansalaiset, 31 697, Ruotsin kansalaiset, 8 058, Somalian kansalaiset, 6 416, Viron kansalaiset, 5 814, ja Irakin kansalaiset, 4 780.