"Olemme saaneet surullisen kuvan luomakunnan herrasta, ihmisestä", kirjoitti Einari Merikallio vuonna 1949 Suomen joutsenkannan tilaa käsittelevässä artikkelissaan Suomen Luonto -lehdessä.
Merikalliolla oli totisesti aihetta suruun. Hän oli juuri selvittänyt perusteellisesti valtakunnan joutsenkannan suuruuden ja päätynyt siihen, että Suomessa pesii 15 joutsenparia. Joutsenia oli jäljellä yhdeksässä pitäjässä: Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä, Kittilässä, Sodankylässä, Savukoskella, Sallassa, Suomussalmella ja Kuhmossa.
"Inarissa on arvio 4 paria, Utsjoella, Sodankylässä ja Savukoskella 2, muissa 1. Eikä ole varmuutta edes siitä, ovatko nämäkään määrät jokavuotisia", Merikallio listasi.
Merikallio dokumentoi tarkasti joutsenkantamme syvimmän aallonpohjan, sillä pian tämän jälkeen kanta alkoi kasvaa. Viimeisin kannanarvio on 1990-luvun puolivälistä: 1 500 paria. Kanta on kuitenkin edelleen kasvussa ja BirdLife Suomi selvittää kuluvana vuonna joutsenen nykykannan suuruutta.
Jatkuuko kannan kasvu?
Pohjois-Pohjanmaan joutsenkantaa tutkii Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Yhdistyksen joutsenvastaavan Sami Timosen mielestä kiintoisimpia selvitettäviä asioita on se, onko joutsenkanta edelleen kasvanut aiemmin ilmoitetussa vauhdissa.
Timonen muistuttaa, että Arvo Ohtosen 1980-luvulla tekemien tutkimusten mukaan kannan kasvu oli Kuusamossa 1960-luvulta 1980-luvulle noin 12 prosenttia vuodessa, ja muuallakin Pohjois-Pohjanmaalla luultavasti samaa tasoa.
Ilmoita havaintosi
Viimeisiin arvio Pohjois-Pohjanmaan pesimäparimäärästä on 1980-luvun lopulta: 300-350. Jos vuotuinen kasvuvauhti olisi pysynyt kymmenessä prosentissa ja lähtötaso olisi ollut 300 paria, maakunnan joutsenkanta olisi nyt noin kolminkertaistunut!
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys toivoo kaikkien luonnossa liikkujien ilmoittavan havaintonsa pesivistä joutsenista. Tärkein ilmoitettava tieto on tietysti tarkka pesimispaikka, mieluiten kartan kera.
Myös pesimistulos - epäonnistunutkin sellainen - on tärkeä tieto.
Toisinaan laulujoutsenet muuttavat järveä poikasten kuoriutumisen jälkeen. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että pesimäjärvi tai suo, jossa pesä sijaitsee ei tarjoa riittävästi ravintoa poikasille. Tämän vuoksi emot johdattavat jälkikasvunsa ravintorikkaammalle järvelle ruokailemaan ja kasvamaan.
Pesimäilmoituksessa on siis hyvä mainita, onko kyseessä järvi, jossa pari on pesinyt vaiko järvi, jolle poikue on siirtynyt lähialueelta.
Pesivien parien määrän arvioimista vaikeuttaa pesimättömien kihlaparien osuus, sillä joutsen alkaa pesiä vasta 4-6-vuotiaana. Pesimättömien lintujen osuus on arvioitu peräti noin 70 prosentiksi. Läheskään kaikki pariskuntina liikkuvat joutsenet eivät siis ole pesimisaikeissa.
Havainnot voi lähettää Sami Timoselle yhdistyksen osoitteeseen: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, PL 388, 90101 Oulu. Kuusamon havainnot kokoaa Vesa Orjasniemi (Noitiniementie 67 A, 93600 Kuusamo).