Suomen jääkiekkoilun nuorisomaajoukkueiden kartoitusjärjestelmä ns. Leijonatie on maailman paras. Näin uskaltaa sanoa Jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtaja Timo Bäckman.
Lähes joka kolmas suomalainen kiekkonuori pääsee 15-vuotiaana alueleirille kartoitukseen. Ikäluokan 3 500 poikapelaajasta leiritetään yhdeksällä alueella yhteensä tuhat, ja heistä 180 jatkaa Vierumäelle varsinaiselle leirille. Sen perusteella valitaan keväällä 44 maajoukkue-ehdokasta, jotka pääsevät seuraavassa joulukuussa kohtamaan kolmesti Ruotsin.
"Mutta aina on 20-vuotiaiden maajoukkueessakin 1-2 sellaista pelaajaa, jotka eivät sitä ennen ole mahtuneet leijonatielle, vaan ovat kehittyneet myöhemmin. Myös A-maajoukkueessa on ollut jokunen sellainen pelaaja, mutta 95-99 prosenttia tulee leijonatietä", 20-vuotiaiden maajoukkuetta johtava Bäckman tietää.
Jos 15-vuotiaana ei vielä erotu maajoukkue-ehdokkaaksi, on kahtena seuraavana vuonna vielä mahdollisuus nousta 16- tai 17-vuotiaiden maajoukkueisiin.
"Viimeisten kuuden vuoden tilastojen valossa olemme 18- ja 20-vuotiaiden maajoukkueiden kahdeksalla MM-mitalilla maailman kakkonen. Vain Venäjä on edellä yhdeksällä, mutta menemme ohi ykköseksi, kun mukaan lasketaan myös A-maajoukkueen menestys", Bäckman sanoo.
"Leijonatiehen jääkiekkoliitto käyttää vuositasolla noin miljoona euroa. Se on 10 prosenttia liiton kokonaisbudjetista ja suurin piirtein sama kuin liiton valtionavustus."
Avustuksen summasta kiekkoilussa peräti 63 prosenttia pohjautuu nuorisotyöhön. Avustuksesta aiemmin 80 prosenttia perustui määrään ja 20 laatuun, mutta nuorisopäällikkö Eero Lehden mukaan nykyisestä 50-50-asetelmasta ollaan menossa lähivuosina laadun 60-prosenttiseen osuuteen.
Suomessa jääkiekkoa ilmoittaa harrastavansa lähes 200 000 pelaajaa, joista alle 19-vuotiaita on 116 000 ja yli 19-vuotiaita 77 000.
Liiton kilpailutoiminnan piirissä on noin 60 000 pelaajaa. Heistä nuorisokiekkoilijoita on 45 000. Varsinaista kilpakiekkoa pelaa 4 500, joista 300 on ammattilaisia SM-liigassa ja jokunen myös Mestiksessä.
"Harrastepelaajia, naisia ja tyttöjä tarvitsemme enemmän, jotta valtionapumme voisi lähteä kriteerien mukaan vielä nousuun: huippukiekon ja harrastepelaamisen kummankin prosenttiosuus on yhtä suuri. Paljon lopettamisia on tapahtunut jo 13-15-vuotiaissa, ja näille nuorille täytyy lisääntyvästi löytyä pelaamisen mahdollisuuksia."