Suomen ja Ruotsin ra­ja­es­teis­tä ha­lu­taan eroon

Lapin ja Norrbottenin kansanedustajat aikovat jatkossa käydä kiinni rajaesteisiin yksi kerrallaan, setviä kunkin ongelman taustat ja keksiä keinot esteen poistamiseksi. Rajaesteet ovat rajattomallakin rajalla ikuisuuskysymys, jonka suurimmat palat ovat jääneet vaille lopullista ratkaisua.

Kasanedustajat Stefan Tornberg (vas.), Leif Pettersson, Ulla Karvo, Janne Seurujärvi ja Hannes Manninen käyvät rajaesteiden kimppuun pala kerrallaan.
Kasanedustajat Stefan Tornberg (vas.), Leif Pettersson, Ulla Karvo, Janne Seurujärvi ja Hannes Manninen käyvät rajaesteiden kimppuun pala kerrallaan.

Lapin ja Norrbottenin kansanedustajat aikovat jatkossa käydä kiinni rajaesteisiin yksi kerrallaan, setviä kunkin ongelman taustat ja keksiä keinot esteen poistamiseksi. Rajaesteet ovat rajattomallakin rajalla ikuisuuskysymys, jonka suurimmat palat ovat jääneet vaille lopullista ratkaisua.

"Meidän on tärkeää keskittyä kerrallaan muutamaan keskeiseen rajaesteeseen, selvittää ne perusjuuriaan myöten ja katsoa myös niihin ratkaisu. Muutoin ratkaisuja ei tule ja nämä kokoukset jäävät rahattomien rupatteluksi", torniolainen kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) sanoo.

Lapin ja Norrbottenin kananedustajat kokoustivat maanantaina Torniossa. Kokouksen pääteemana olivat juuri rajaesteet ja työ niiden poistamiseksi. Manninen otti esille esimerkiksi jätteiden kuljetuksista aiheutuvan byrokratian. Brysseliin ulottuva paperisota alkaa, kun jätekuorma tulee Haaparannalta yli rajan ja ajaa Tornion Riukkajängän kaatopaikalle.

"Meidän tulisikin tarkoin selvittää se, ettei joka kuormaa tarvitsisi sinne asti informoida. Asia on sinänsä hyvin selkeä, mutta vaatii varmasti EU-säännöstön tulkintaa", Manninen arvioi.


Erilaiset käytännöt,
säännöt ja lainsäädännöt aiheuttavat monia kynnyksiä ja hankaluuksia rajan ylisessä yhteistyössä. Kansanedustajat aikovat pureutua muun muassa siihen kummallisuuteen, että ihminen voi olla toisessa maassa työkyvytön, toisessa taas puoliksi työkyvytön tai ei ollenkaan työkyvytön.

Toisessa maassa työssä käyvän, mutta toisessa asuvan työntekijän oikeuksiin liittyen rajan käytännöissä on monenlaista juurittavaa. Koneiden vienti työasioissa yli rajan aiheuttaa niin ikään byrokraattisia esteitä.

"Sosiaaliturva ja verotus ovat 90-prosenttisesti niitä asioita, joita kansanedustajailta kysytään", Janne Seurujärvi (kesk.) huomauttaa.

Seurujärven mukaan kokouksessa keskusteltiin myös Norjasta, jonka parlamentaarikoihin halutaan tiivistää yhteistyötä. Norjan suurkäräjät on nostanut painopisteeksi Barentsin alueen elinkeinomahdollisuuksien kehittämisen, ja se tuo rajalle vipinää.

Demarikansanedustaja StefanTornberg Luulajasta katsoo, että työpaikoista voitaisiin ilmoittaa yhteisesti yli rajan.


Rajaesteistä on keskusteltu
ja niitä on yritetty karsia vuosikymmeniä. Suomen ja Ruotsin liittyminen Euroopan unioniin on pannut rajan yliselle yhteistyölle uutta potkua, ja myös rajaesteet ovat nousseet entistä enemmän valokeilaan.

Kynnyksiä yrittää madaltaa myös Pohjoismaiden pääministereiden asettama rajaestefoorumi, jota vetää suurlähettiläs Ole Norrback.

Norrback kertoi kesällä, että vähänkin isommissa asioissa etenemistahti on tuskallisen hidasta. Pohjoismaisella tasolla ratkaisujen yrittäminen hukkuu turhan monesti jäykästi reagoiviin virkamiehiin.

Yksi ongelma on lainsäädännön yhteensovittaminen ja EU-direktiivien soveltaminen; direktiivien käytäntöön saattaminen kun voi tuoda lisää uusia esteitä.

Ilmoita asiavirheestä