markku.heikkila@kaleva.fi
Pääministeri Matti Vanhanen kävi Washingtonissa pitämässä ilmastoaiheisen puheen. Enimmäkseen se eteni "meillä EU:ssa" -tyyliin. Yksi Suomea koskeva konkreettinen teko sentään löytyi puheen seasta, nimittäin äskettäinen autoveropäätös. Sitten oli vielä jokunen ajatus siitä, mitä pitäisi tehdä.
Kotimaassa on keskitytty odottamaan, mitä EU ensi keskiviikkona ilmasto- ja energiapaketissaan julki tuo. Mitä sitten tuleekin, linjaukset on Suomessa enimmäkseen kaiken varalta jo etukäteen tyrmätty mahdottomina toteuttaa.
On terveellistä vilkaista, miten naapurissa samoja asioita on hoidettu. Pääministeri Jens Stoltenberg kokosi tällä viikolla samaan huoneeseen sekä hallituspuolueiden että opposition edustajat pohtimaan maan ilmastotekoja, ja kokousta jatkettiin niin kauan että tulosta tuli.
Norjan ilmastotavoitteiden taakse haluttiin saman tien sitouttaa kaikki puolueet. Tämä siksi, että tavoitteet pysyvät voimassa, vaikka hallitukset aikanaan vaihtuvat.
Jo aiemmin Norja oli linjannut olevansa "hiilineutraali" vuoteen 2050 mennessä. Nyt raja on vuodessa 2030. Se tarkoittaa, että maan nykyiset noin 55 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vähennetään noin 30 miljoonaan tonniin ja että rahoja käytetään päästöjen vähennyksiin tuon määrän edestä ulkomailla. Kolme miljardia kruunua vuosittain sijoitetaan metsitykseen ja muihin tekoihin kehitysmaissa.
Kioton tavoitteensa Norja aikoo ohittaa kymmenellä prosentilla.
Autoverosta Suomen tapaan ei puhuta mitään. Sen sijaan bensiinin ja dieselin hintaa nostetaan puolueiden päätöksellä. Suurimpien kaupunkien joukkoliikenteen tuki tuplataan, sillä edellytyksellä että kaupungit sitovasti päättävät vähentää henkilöautoliikennettä alueellaan. Se tarkoittaa lähinnä tietulleja ja ruuhkamaksuja - joita vetyautojen ei tarvitse maksaa.
Rautateille kipataan 250 miljoonaa kruunua lisää investointeihin, 150 miljoonaa menee merelle sijoitettavan tuulivoiman ja muun energiateknologian tutkimukseen, uusiutuvan energian tutkimus nousee nykyisestä 70 miljoonasta kruunusta 600 miljoonaan kruunuun.
Julkisten rakennusten ja isojen liikerakennusten öljylämmitys kielletään, tosin muutokset tehdään vasta remonttien yhteydessä.
Velattomalla öljymaalla, jonka vuorenrinteet pursuavat vesivoimaa on tietysti varaa heitellä miljoonia öljystä eroon pääsemiseksi, toisin kuin Suomella. Unohtamatta sitä ironiaa, että Norja kyllä myy halukkaasti öljyä muille. Mutta ei tässä kaikki rahasta ole kiinni. Poliittisella tahdollakin on asiassa tekemistä.
Tämä ei ollut mikään selonteko aikomuksista Suomen malliin vaan konkreettinen päätös, jonka taakse sitoutettiin saman tien koko poliittinen kenttä. Ei se Norjassakaan ole mikään tavanomainen temppu, mutta nyt asian tärkeys ohitti päivänpolitiikan kiistat.
Kun paketti oli koossa, pääministeri Stoltenberg pakkasi matkalaukkunsa ja lähti kohti Etelämannerta. Siellä hänen on määrä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n johtajan Rajenda Pachaurin kanssa perehtyä siihen, mitä eteläisellä jäätiköllä on tapahtumassa. Viimeisimpien tietojen mukaan sinne ei kuulu ollenkaan hyvää. Etelämantereen länsiosa oirehtii siihen malliin, että ennusteet merenpinnan nousun nopeudesta voivat olla alakantissa.
Kahden pohjoismaan pääministerit ovat siis maailmalla ilmastoasioissa ja hyvä niin, mutta toisella heistä on melkoisesti enemmän tekoja kerrottavanaan.