Suomen ilmasto saattaa lämmetä jopa 3-5 astetta tulevien 50 vuoden aikana. Ilmatieteen laitoksen laatimien kehitysmallien mukaan ilmasto lämpenee joka tapauksessa, mutta energian tuotantotavat vaikuttavat kehityksen nopeuteen. Myös sateiden määrä todennäköisesti kasvaa.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Tuomas Laurila pelkää, että vaikka kaikkialla maailmassa päätettäisiin siirtyä heti ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, kestäisi muutosten toteuttaminen niin kauan, että ilmastonmuutos hidastuisi silloinkin vasta vuoden 2030 jälkeen.
Siirtyminen nykyistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon hidastaisi ilmaston lämpenemistä, vaikka kehitys vaikuttaakin väistämättömältä. Hitaampi muutos antaisi luonnolle kuitenkin enemmän aikaa sopeutua tilanteeseen.
Pahin tilanne seuraisi fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämisestä. Tämä lisäisi tuntuvasti kasvihuonekaasujen määrää, mikä saattaisi uhata metsien kasvua koko Suomessa. Eteläisen Suomen metsät olisivat alkuvaiheessa pohjoista suuremmassa vaaravyöhykkeessä.
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista kasvihuonekaasuista jatkuvasti suurempi osa syntyy kehittyvissä Kaukoidän maissa, missä väestön- ja talouden kasvu on nopeampaa kuin läntisessä Euroopassa. Tuomas Laurila pelkää, että pitkällä aikavälillä tämä saattaa kumota läntisessä Euroopassa saavutetut päästöjen vähennykset. Ilmansaasteet saattavat kulkeutua tuhansia kilometrejä maapallon puolelta toisella.
"Myös Itä-Euroopan talouskehitys saattaa näkyä ikävällä tavalla, jos talous kehittyy päästöteknologiaa nopeammin", Laurila sanoo.
Vaikka fossiilisilla polttoaineilla voidaan tuottaa energiaa periaatteessa edullisesti, aiheuttaa esimerkiksi hiilen polttaminen suuria kustannuksia ympäristölle. Globalisoitumista Laurila ei kuitenkaan halua sinänsä kritisoida. Samalla kun tuotantoa siirtyy perinteisten teollisuusmaiden ulkopuolelle, myös ympäristöteknologian käyttö lisääntyy ympäri maailmaa.
Ilmastotutkimus on osa suomalaista globaalimuutosta selvittävää Figare-ohjelmaa.