Euroopan investointipankin EIB:n varapääjohtaja Sauli Niinistö toivoo Suomen talouspolitiikkaan uskottavuuden paalutusta, uutta draivia talouspolitiikkaan ja kansalaisten kannustamista tekemään enemmän.
"Talouspolitiikka voi antaa signaaleja yhteiskuntaan, mutta tavoitteista pitää olla varmuus, vahva näkemys. Tarvittaessa pitää voida asettua myös yleistä mielipidettä vastaan, jos oma näkemys tuntuu oikealta", painotti Niinistö torstaina Keskuskauppakamarin Forum 2004 -tapahtumassa Finlandia-talolla.
Niinistö muisteli omia eduskunta- ja hallitusvuosiaan, jolloin Suomi päätti liittyä Euroopan talous- ja rahaliittoon Emuun, aloitettiin veronkevennysten sarja, ydinvoiman lisärakentamisesta tehtiin päätös, julkisia tutkimus- ja tuotekehitysvaroja lisättiin, vaikka valtiontalous oli tiukilla.
"Ne ovat sellaisia asioita, joita hallitus ja politiikka hoitavat. Hallitus voi sanoa, että puitteet on hoidettu ja yrittäjät voivat hoitaa oman osuutensa kansantalouden kasvattamisessa."
Talous yksilöiden käyttäytymistä
Niinistö muistutti noin kahdelle sadalle yritysjohtajalle, että talous on viime kädessä yksilöiden käyttäytymistä. Se, miten kansalaiset käyttävät eurojaan, tuo maahan joko hyvinvointia tai huonompaa vointia.
Hän rinnasti suomalaisen yhteiskunnan yksityisen ihmisen käyttäytymiseen. "Ihminen unelmoi, urakoi kovasti saavuttaakseen asettamansa päämäärän ja kun päämäärä on saavutettu, hän tyytyy saavutettuun hyvään ja sitten hän hyytyy."
Niinistö kertoi, että häneltä kysellään EIB:n päämajassa Luxemburgissa vieläkin, miten Suomen talousihme oli mahdollinen 1990-luvun loppupuolella, suuren laman jälkeen.
"Sodankäynyt sukupolvi oivalsi, että vain kouluttamisella seuraavalle sukupolvelle voidaan antaa turvatumpi elämä. Suomessa on aina arvostettu kouluttamista ja 1990-luvun lopulla se tuotti meille Nokian ja informaatioteknologian nousun. Samaan aikaan Suomessa tapahtui myös suuri henkinen vapautuminen Neuvostoliiton romahdettua ja Suomen liittyessä EU:hun. Vapautunut ihminen on vahva."
Jo Chydenius näki Kiinan mahdollisuuden
Osuuspankkiryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen muistutti tilaisuudessa, että laman jälkeisen nousukauden myönteinen vire Suomen kansainvälisessä näkyvyydessä ja talouskasvussa on haihtunut.
"Tilalle on tullut selvästi pessimistisempi käsitys Suomen kansainvälisestä kilpailuasemasta ja tulevaisuuden kasvunäkymistä. Suomi kaipaa uudenlaista talouspoliittista otetta."
Tanskanen muistutti, että kokonaistuotannon kasvussa pienetkin erot jauhavat ajan mittaan suuria lukuja. "Jos Suomen kansantalous olisi kasvanut kuluvalla ja viime vuosikymmenellä samaa vauhtia kuin niitä edeltäneellä neljällä vuosikymmenellä, niin tämän vuoden bkt olisi yli 40 prosenttia eli yli 60 miljardia euroa suurempi kuin se, mihin nyt saamme tyytyä."
Kiina-ilmiötä pelkääville Tanskanen lainasi 1700-luvun suomalaista taloustieteilijää Anders Chydeniusta. Chydenius piti Kiinaa maailman rikkaimpana valtakuntana, joka oli muille maailman maille suuri mahdollisuus eikä suinkaan uhka.