Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton mielestä ravintoloiden aukioloaikojen supistaminen ei vaikuta alkoholin kokonaiskulutukseen. Jos aukioloaikoja supistetaan, joukko menestyviä viihderavintoloita menettää merkittävän osan liiketoiminnastaan.
SHR ei pidä ravintola-alan toimintaedellytysten heikentämistä perusteltuna nykyisessä vaikeassa suhdannetilanteessa, jossa työpaikkojen säilyttäminen on muutenkin vaikeaa.
Jatkoajat ovat kaupunkien yökerhojen lisäksi erittäin tärkeitä maaseudulla oleville pienille majoitus- ja ravitsemisliikkeille. Monen pienen paikkakunnan hotelli pysyy pystyssä perjantai ja lauantai-iltojen hyvän ravintolamyynnin ansiosta.
Ravintoloissa ei uskota, että aukioloaikoja supistamalla saadaan asiakkaat tulemaan aikaisemmin ravintolaan tai vähentämään alkoholinkulutustaan. Jos ravintolat suljetaan aikaisemmin, juhlat jatkuvat muualla.
Alkoholin saatavuus on ratkaisevasti parantunut, ja asiakkaat saavat hankittua alkoholijuomia ravintolan ulkopuolelta joka päivä kello 21 asti. Jos pelkästään ravintoloiden toimintaa rajoitetaan, alkoholinkulutus siirtyy yhä enemmän ravintoloiden ulkopuolelle.
Terveyspolitiikasta vastaavilla on aito huoli alkoholin kulutuksen kasvusta. Alkoholin matkustajatuonnin vapautuminen lisää väistämättä alkoholin kulutusta. SHR korostaa, että oikea lääke kokonaiskulutuksen kontrollointiin ei ole ravintoloiden toiminnan rajoittaminen. Perustellumpaa olisi suosia ravintolatoimintaa, sillä alkoholinkulutus ravintoloissa on kontrolloitua, työllistävää ja se tuottaa valtiolle eniten verotuloja.
Anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on vähentynyt jo vuosia. Tällä hetkellä noin 18 prosenttia alkoholista kulutetaan ravintoloissa. Tilastoimaton alkoholinkulutus eli pääasiassa matkustajatuonti on jo nyt ravintolamyyntiä suurempaa elin noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
Vähittäismyynnin osuus on noin 62 prosenttia. Yöravintoloissa kulutetaan perjantain ja lauantain myöhäisinä tunteina noin 0,4 prosenttia Suomessa nautittavasta alkoholista