Rypäleaseiden kieltosopimus yllätti tiukkuudessaan Suomen ja uhkaa aiheuttaa suuria ongelmia kansalliselle puolustukselle. Suomi joutuisi tuhoamaan nykyisiä pommejaan ja uusista tulisi tuntuva lisälasku.
Rypäleaseet tuominneen suurkokouksen anti on Suomen kannalta vieläkin hankalampi kuin osattiin odottaa. Kaikki yli sata osallistujamaata hyväksyivät Dublinissa keskiviikkona sopimusluonnoksen, joka kieltää rypäleaseiden käytön kahdeksan vuoden jälkeen.
Asetyyppi on joutunut maailmalla voimakkaan ja sinänsä ansaitun paheksunnan kohteeksi. Rypäleammuksen rungosta sinkoutuu tytärpommeja isolle alueelle. Kuten nähtiin viimeksi Libanonissa, osa niistä aiheuttaa suuria tuhoja siviileille. Asetyyppi on sama, jolla Suomi päätti muutama vuosi sitten korvata osittain jalkaväkimiinat.
Dublinin sopimusluonnos on kattava muttei aivan täyskielto. Suomen mielestä sellaiset pitkälle kehitetyt rypäleaseet, jotka tekisivät siviilituhot ennalta kutakuinkin mahdottomiksi, tulisi sallia. Aseen käyttövarmuuden maksimointi uhkaakin aiheuttaa lähivuosina tuntuvia lisämenoja.
Dublinin luonnoksen hyväksyminen tarkoittaa, että kaikki koskaan käytössä olleet rypäleasemallit sekä suurin osa muista olemassa olevista malleista pitää tuhota vuoteen 2017 mennessä. Aika alkaa sopimuksen voimaantulosta eli ensi vuoden alkupuolelta. Pitempiä siirtymäaikoja ei tunneta.
Syksyn mittaan on ratkaistava, meneekö Suomi joulukuussa Osloon allekirjoittamaan sopimuksen. Suomen linjauksen mukaan täyskielto heikentää kansallista puolustusta. Tilanne on hankala. Dublinin paperi mainitsee kuitenkin poikkeuslistan, jonka pohjalta aseen kehittely on yhä mahdollista. Rypälepommin painoa ja sen tytärammusten lukumäärää pitäisi rajoittaa. Lisäksi edellytetään ehdotonta varmistusmekanismia, joka estää tytärammusten räjähtelyn siviilien jaloissa varsinaisen konfliktin päätyttyä.
Samalla asetetaan laaja humanitaarinen velvoite ammusten raivauksesta ja uhrien avusta. Sitä Suomi ehdottomasti tukee.
Sopimuksen voimaantuloon riittää 30 maan ratifiointi. Sen vaikutukset tulevat näkymään aseiden tuotannossa - sekä hinnoissa. Suuret valmistajat kuten Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat eivät edes osallistuneet Dublinin kokoukseen, mutta niidenkin täytynee parannella mallejaan, joita on maailmalla kaikkiaan yli 200.
Tuottajamaa Saksakin aikoo hävittää suurimman osan rypäleaseistaan, mutta myös jatkokehittelystä ja -tuotannosta on suunnitelmia. Tavoitteena on ohjausmekanismi, joka saa ammukset hakeutumaan lämmön tai metallin tunnistuksen avulla entistä tarkemmin maaliin.
Suomi on ostanut Saksalta jonkin verran rypäleaseita. Ne olisi kieltosopimuksen mukaan lähivuosina hävitettävä, joten Suomessa on tehty hukkainvestointi, jota seuraa väistämätön lisälasku. Jos Saksalta voidaan ja päätetään ostaa sallittuja huipputeknisiä pommeja, jalkaväkimiinojen korvausohjelman hinta nousee miljoonilla euroilla, ellei enemmänkin.
Rypälepommeista on tullut maailmalla eettinen kysymys. Dublinin kokouskin veti paikalle valtavan määrän kansalaisjärjestöjen edustajia. Suomea ei nostettu erityisesti esille, mutta imagokolhuja voi tulla. Pääministeri sai jo sähköpostitulvan rypäleaseiden vastustajilta. Suomen on kuitenkin huolehdittavaa turvallisuudestaan ja arvioitava asiaa siinä valossa. Täyskieltoa ajoivat etenkin maat, jotka eivät ole koskaan harkinneetkaan hankkia rypäleaseita. Hyveellisyys ohitti osittain halun ymmärtää toisten maiden turvallisuustarpeita.