Useissa EU:n jäsenmaissa on vahva epäilys Suomen hallituksen aidosta sitoutuneisuudesta yhteisölliseen EU-politiikkaan, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Vilén (kok.) kertoo.
Vilénin mielestä Suomen EU-politiikan epämääräisyys näkyy siinä, miten suomalaiset menestyvät unionin virkojen jaossa. Hänen mukaansa EU:n uuden voimavaraviraston johtopaikkojen jaossa heijastui se, että parhaiten siinä menestyivät maat, jotka ovat olleet aktiivisesti rakentamassa unionin turvallisuusyhteistyötä.
Suomen ehdokasta, prikaatinkenraali Jukka Juustia, ei valittu voimavaraviraston yhdeksi osastopäälliköksi. Suomi tarjoaa nyt kaupallista neuvosta Arto Koskea viraston apulaisosastopäälliköksi.
Vilénin mukaan Suomen toiminta EU:n turvatakuiden muotoilussa herättää vieläkin maailmalla pohdintoja Suomen sitoutuneisuuden asteesta.
Vilénin mukaan kotimaassa ministerit pyrkivät todistelemaan Suomen aktiivisuutta ja aloitteellisuutta EU-asioissa. Hän kysyykin, miten paljon siinä on itsepetosta. "Asiat eivät ole aina niin kun vakuutetaan, vaan siltä mitä ne näyttävät."
Suomalaisia ei kabinetteihin
Vilénin mukaan toinen pettymys EU-virkojen osalta on se, että muiden maiden komissaareille ei kelvannut kabinettiensa jäseniksi suomalaisia. "Se on myös erittäin huolestuttava merkki."
Vilén kummastelee, että kaikista vähiten suomalaisia on Euroopan parlamentin virkamieskunnassa.
"Joko emme ole mieltäneet parlamentin kasvavaa merkitystä tai poliittiset ryhmät eivät ole lähteneet ajamaan määrätietoisesti suomalaisia henkilöitä virkoihin. Nyt siihen on vasta havahduttu ja parlamenttiin etsitään suomalaisia nuorempia virkamiehiä. "
Jämäkkä ote
EU-virosta taisteluun
Vilénin mukaan hallituksen on otettava nykyistä jämäkämpi ote taistelusta EU-viroista. Hän penää, onko hallitus liikkunut asiassa riittävän korkealla profiililla?
Vilén korostaa, että EU-tehtäviin valittuja suomalaisia ei saa unohtaa, vaan heidän uratoiveitaan on kuunneltava ja tuettava.
Hän ihmettelee, että Suomen EU-edustustossa Brysselissä ei ole enää henkilöä, jonka tehtävänä olisi suomalaisten EU-virkamiesten edunvalvonta. Euroedustajaksi valittu Aleksander Stubb (kok.) hoiti tehtävää aiemmin.
Selonteossa näkyy
EU-mission katoaminen
Vilénin mielestä Suomen EU-politiikan mission katoaminen näkyy hallituksen turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jota eduskunta parhaillaan käsittelee.
"Asiantuntijakuulemisessa on tullut selkeästi esille, että selonteko katsoo taakse päin eikä tulevaisuuteen. Onko meillä liian optimistinen kuva Venäjän kehityksestä ja minkä takia selonteossa ei päästä pureutumaan erilaisiin vaihtoehtoihin Venäjän kehityksestä."
Vilénin mukaan selonteossa tunnustetaan Naton merkityksen väheneminen Euroopassa. Hän ihmettelee, miksi sitä ei uskalleta tarkemmin analysoida.
"Suomi joutuu tekemään valinnan transatlanttisen tai EU:n yhteisöllisyyden välillä. Tätä valintaa selonteossa ei ole haluttu arvioida."
Varuskuntien kohtaloa
lykättiin vaalien takia
Vilén kummastelee, että selontekoa pitää lukea tulkitsemalla rivien välejä. Hänen mukaansa selonteko sisältää sekä itsestäänselvyyksiä että ristiriitaisuuksia.
"Ulkoministeriö on kirjoittanut kuvailevan osan, jossa ei ole uskallettu pohtia syvällisesti. Puolustusministeriö on kirjoittanut niin sanotun rautaosuuden, jossa käydään konkreettiset muutokset joukko-osastoihin."
Vilén paheksuu, että selonteossa ei kerrota, mitkä varuskunnat joudutaan lakkauttamaan. "Hallitus ei rohjennut paljastaa niitä ennen kunnallisvaaleja."