Helsinki Paavo Lipposen (sd.) hallitus teki useita virhearvioita kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) mielestä Euroopan unionin perustuslakia laatineessa konventissa.
Kiljusen mukaan Lipposen hallitus kuvitteli väärin, että konventti on vain akateeminen harjoitus, joka tuottaa vaihtoehtoisia esityksiä.
Suomi keskittyi hänen mielestään Laekenin huippukokouksessa 2001, jossa konventti perustettiin, liian tiukasti elintarvikevirastoon. Kiljusen mukaan Suomen olisi pitänyt silloin taistella paikasta konventin puheenjohtajistossa.
Anneli Jäätteenmäen (kesk.) lyhytikäinen hallitus ei myöskään säästy Kiljusen kritiikiltä ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen tiistaina julkaisemassa kirjassa "EU:n perustuslaki - suomalaisena konventissa".
Konventin loppusuoralla Jätteenmäen hallitus piti Kiljunen mukaan liian tiukkaa linjaa eikä ollut halukas kompromisseihin. Hänen mielestään hallitus kuvitteli näin Suomelle jäävän vaikutusvaltaa hallitusten väliseen konferenssiin.
"Tiilikainen jäi eristyksiin"
Kiljunen kehuu Suomen hallituksen edustajaa, tohtori Teija Tiilikaista "asiantuntevaksi, sanavalmiiksi ja tarmokkaaksi". Kiljusen mielestä Tiilikaisen työskentely tehtiin kotimaisin voimin mahdollisimman hankalaksi, kun jatkuvasti keskusteltiin hallituksen edustajan vaihtamisesta poliitikkoon.
Kiljunen pitää Tiilikaisen heikkoutena poliittista sitoutumattomuutta.
"Konventti oli poliittinen elin ja hän oli ulkona poliittisesta ryhmätyöskentelystä ja sen ympärille syntyneistä verkostoista."
Hän tyrmää käsityksen, että konventti olisi epäonnistunut. "Tosiasiassa konventin laatima perustuslaki yksinkertaistaa, tehostaa ja demokratisoi EU:n päätöksentekoa."
Pienet hyötyivät
suurten yhteistyöstä
Kiljunen pitää hyvänä, että Britannia, Saksa ja Ranska löysivät konventissa yhteisymmärryksen. "Ne edustavat ääripäitä ja siksi niiden välinen kompromissi on usein myös pienempien maiden hyväksyttävissä."
Kansanedustaja Kimmo Kiljusen mukaan Euroopan unionin perustuslaki ei tee unionista sotilasliittoa, vaan laajan turvallisuusyhteisön.
"Solidaarisuuslausekkeella jäsenmaat hyväksyvät keskinäisen aluepuolustusvelvoitteen terrorihyökkäyksen sattuessa. Tätä täydentää turvatakuujärjestely, jonka mukaan pyynnöstä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta autetaan käytettävissä olevilla keinoilla."
Kiljusen mukaan Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus liudentuu.
"Mutta se ei merkitse Nato-jäsenyyttä eikä sitoutumista Naton turvatakuisiin."