EU-tutkijat Tapio Raunio ja Esko Antola arvostelevat Suomen EU-politiikkaa passiiviseksi. Raunio kirjoittaa perjantain Turun Sanomissa, että Suomi on suhtautunut EU:n tulevaisuuskonventtiin vähätellen ja siksi menettänyt vaikutusvaltaa sen työhön.
Antola sanoo kokoomuksen äänenkannattajan Nykypäivän haastattelussa, että Suomi ei myöskään ole valmistautunut EU:n laajentumisen seurauksiin, kuten puheenjohtajajärjestelmän muutoksiin. Antolan mielestä on myös aivan selvä, että Suomen täytyy pyrkiä mukaan päättämään EU:n mahdollisesta puolustusytimestä.
Raunion mielestä suomalaiset poliitikot ovat aivan turhaan keskittyneet haukkumaan konventin puheenjohtajaa Valéry Giscard d'Estaingia, vaikka tämä on aivan avoimesti ja alusta lähtien tehnyt omat tavoitteensa selväksi. Suomi on moittinut konventin johdon esityksiä, mutta ei tehnyt selväksi, aikooko se vastustaa esimerkiksi EU-presidenttiä ja yhteistä puolustusta aivan loppuun asti, kirjoittaa Raunio, joka toimii Tampereen yliopiston valtio-opin professorina. Hän epäilee, että hallitus on lopulta valmis kaikessa myönnytyksiin.
"On ymmärrettävää, että ennen hallitustenvälistä konferenssia ei kannata paljastaa kaikkia neuvottelutavoitteita, mutta konventin aikana olisi ehdottomasti pitänyt lähettää selkeämpi signaali muille jäsenvaltioille siitä, mitkä esitykset eivät nauti Suomen tukea", kirjoittaa Raunio.
Raunion mielestä pienten jäsenmaiden paljon puhuttu yhteistyö oli keinotekoinen koalitio, jolla ei ole vaikutusta. Suomen olisi pikemminkin pitänyt pyrkiä vaikuttamaan suurten jäsenmaiden kantoihin.
"Keinotekoinen pienten ja suurten jäsenten vastakkainasettelu on pitkällä tähtäimellä huonoa EU-politiikkaa", Raunio moittii.
Raunion mielestä Paavo Lipposen (sd.) hallitus teki arviointivirheen, kun se laski konventin olevan valistunut keskustelukerho ilman poliittista valtaa. Myös konventtiedustajiksi valittiin aivan vääriä henkilöitä, katsoo Raunio.
Suomelta puuttuu strategia
Professori Esko Antola, joka johtaa Turun yliopiston Jean Monnet -keskusta, katsoo, että Suomi on menettänyt paljon aikaa, kun sillä ei ole EU:n kehitykseen selvää strategiaa.
"Olisi pitänyt jo ajat sitten tehdä selvä strategia. Kun katson pääministeri Lipposen hallituksen viimeisiä papereita tästä laajentumisesta, niin nehän olivat täysin ympäripyöreitä ja linjattomia", Antola sanoo Nykypäivässä.
Nyt painopiste siirtyy hallitustenväliseen konferenssiin, joka alkaa todennäköisesti syksyllä.
"Eli käytännössä Suomella ei ole enää kovin monta kuukautta aikaa. Meillä ei ole vielä edes tietoa siitä, mitä me oikein haluamme", Antola murehtii.
Antola pitää aivan selvänä, että EU:hun syntyy puolustusydin, koska paineet ovat erityisen suuret suurten ja sotilaallisesti vahvojen EU-maiden joukossa. Esko Antolan mielestä Suomen pitäisi osallistua hankkeen valmisteluun.
"Meidän pitäisi olla mukana samassa pöydässä, joka päättää tämän puolustusytimen käytöstä. Tähän meidän pitää keskittää voimamme", neuvoo Antola.