Suomen Etyj-puheenjohtajuuden avajaiset ovat 10. tammikuuta päämajakaupunki Wienissä henkilökohtaisen puheenjohtajan, ulkoministeri Ilkka Kanervan johdolla. Tosin ensimmäinen suuri hanke, Georgian vaalien tarkkailu, on jo takana. Kovan urakan takia Suomen Etyj-edustusto on paisunut yli kaksikertaiseksi puheenjohtajuutta varten.
Etyj-suurlähettiläs Antti Turunen kertoo, että Suomi joutuu aloittamaan ilman budjettia. Hän ei ole huolestunut, vaan uskoo "ratkaisun löytyvän, kun paine kasvaa tarpeeksi". Sen sijaan Madridin kokouksessa päästiin yksimielisyyteen seuraajista, mikä turvasi ylen tärkeän troikan. Suomi on kuulunut siihen jo 2007.
Etyj on 56 jäsenineen maailman suurin alueellinen turvallisuusjärjestö. Turunen toteaa sen olevan jatkuvassa kriisissä, mutta "Suomeen kohdistuvat suuret odotukset, koska Etyj on syntynyt Suomen aloitteesta".
Venäjä mielii uutta peruskirjaa ja vaalitarkkailun uudistamista. Se karsastaa myös vapaaehtoisesti rahoitettuja erityishankkeita, eli "Venäjä haluaa Etyj:n toiminnan tiukemmin keskuksen valvontaan". Turunen toivoo, että sen "rooli eurooppalaisena turvallisuusjärjestönä säilyy, koska sillä on oma tärkeä sarkansa".
Eurooppalaiseksi luokitellun Etyj:n jäseniä ovat myös Neuvostoliiton aasialaiset seuraajavaltiot. Itse asiassa toiminnan painopiste on niissä.
Etyj on Stalinin perinnön selvittäjä. Siitä aiheutuu venäläisten joukkojen läsnäolo Moldaviassa ja Georgiassa, mikä estää Tae-sopimuksen (tavanomaisten aseiden rajoitukset) ratifioinnin Nato-maissa.
Etyj:n ikuiskysymyksessä, Vuoristo-Karabahissa, Venäjä ja USA ovat Turusen mukaan samoilla linjoilla. "Kesällä näkyy, löytyykö ratkaisu:"
Turunen kiittää Etyj:tä "nopeaksi ja notkeaksi". Päätöksenteko pohjaa konsensukseen.
Etyj on myös "suurvaltasuhteiden kuumemittari".
Kuume on kova Kosovossa, jossa Venäjä on eri linjalla kuin USA ja EU. Yksimielisyyttä alueen asemasta ei YK:ssa syntynyt. Turunen sanoo olevan kyseenalaista, voiko Etyj:n läsnäolo jatkua ilman YK:n päätöstä. Yksipuolinen itsenäisyysjulistus merkinnee lähtöä.
Suomesta tulee sattumalta myös sotilaskysymyksiin keskittyneen, viikoittain kokoontuvan turvallisuusfoorumin puheenjohtaja syyskuun alusta. Sen piiriin kuuluvat luottamusta ja turvallisuutta edistävät kysymykset, eli se edustaa Etyj:n alkuperäisintä toimialaa.
Etyj:n toimikenttä on siirtynyt sotilaallisesta turvallisuudesta talous- ja ympäristöasioihin ja demokratian edistämiseen, siviiliturvallisuuteen ja ns. inhimilliseen ulottuvuuteen. Siinä tärkeimmät alueet ovat ihmiskauppa, romaanien asema ja tasa-arvon edistäminen.
Suomi on valinnut puheenjohtajuusteemakseen merikuljetusten turvallisuuden. Tärkeää on Turusen mukaan, että "maalla on kokemusta valitsemastaan teemasta, että se on uskottava".
Maapalloistumisen takia merikuljetusten ympäristöhaitat ovat maapalloistuneet. Kysymys ei ole vain suurten öljytankkerionnettomuuksien ennaltaehkäisy, vaan merikuljetusten ympäristöriskit ovat laajat. Turunen mainitsee suureksi haittatekijäksi laivojen painolastivedet. Niitten mukana tuholaiset leviävät merestä toiseen.
Yksi Etyj:n painopistealue on Afganistanin ja Tadzhikistanin välisen rajan valvonta, johon. Suomi sijoittaa 600 000 euroa, ja rajavartiolaitos on valmis antamaan asiantuntija-apua.
Tavoite on tukkia Afganistanista pohjoiseen vievä huumereitti. Turunen toteaa, ettei Etyj pysty nopeasti pysäyttämään huumerallia. "Se on vuosikymmenten työ."