Suomi pohtii parhaillaan kantaansa EU:n tuleviin rahoituskehyksiin, joista odotetaan komission esitystä 10. helmikuuta. Selvää on kuitenkin jo nyt, että Suomi ei aio liittoutua kuuden nettomaksajamaan kanssa, jotka vaativat unionin budjetin kuromista korkeintaan yhteen prosenttiin EU-maiden BKT:sta.
Pääministeri Matti Vanhanen totesi tänään aluepoliittisessa konferenssissa Jyväskylässä, että myös nykyisille jäsenmaille pitää voida suunnata unionin aluetukea laajentumisen jälkeen. Yhden prosentin rahoituskatto merkitsisi käytännössä, että aluetukirahoja riittäisi lähinnä uusille jäsenmaille. Tiukkaa linjaa vaativat viime vuoden lopulla Ranska, Saksa, Britannia, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi.
- Alhainen rahoituskehys tekisi aluetuen antamisen muille kuin aivan köyhimmille alueille erittäin vaikeaksi, Vanhanen totesi.
Suomi on jo pitkään lähtenyt siitä, että Pohjois- ja Itä-Suomen pitää edelleen voida saada EU:n korkeinta aluetukea, vaikka ne eivät laajentumisen jälkeen kuulu unionin köyhimpiin alueisiin. Pitkät välimatkat, harva asutus ja hankala ilmasto on Suomen mielestä katsottava perusteiksi tuelle myös jatkossa.