Poliisikoirakoulussa Hämeenlinnassa on jo yli vuoden ajan treenannut neljän nartun iskuryhmä, joka voi tulevaisuudessa saattaa monia rikollisia telkien taakse.
Agnes, Pinja, Jessica ja Kerttu ovat Suomen ensimmäiset hajukoirat, joita on tarkoitus käyttää rikostutkinnassa poliisin apuna. Koirat on opetettu ilmoittamaan, milloin kaksi hajua vastaa toisiaan. Näin ne voivat yhdistää toisiinsa esimerkiksi rikoksesta epäillyn ja surma-aseen. Tunnistusta voidaan käyttää todisteena oikeudessa tai apuna esitutkinnassa.
Kesän alussa koiranelikko joutuu tasokokeeseen, jossa kaksi hollantilaista asiantuntijaa arvioi niiden kyvyt. Rikosten selvittely voi alkaa, jos tasokoe menee nappiin.
Hajukoirien tunnistuksiin on toisinaan vedottu suomalaisissa tuomioistuimissa jo muutaman vuoden ajan. Tähän asti karvaiset ekspertit ovat kuitenkin olleet ulkomaalaisia. Nyt hajututkimuksia kokeillaan pilottihankkeena suomalaiskoirilla. Vuoden 2005 lopussa pitäisi tehdä päätös siitä, saako kokeilun jatko rahoitusta.
Hajututkimuksia on käytetty Suomessa lähinnä henkirikosten selvittämisessä. Pienemmissä rikoksissa puuhaan ei ole ryhdytty, koska näytteet on pitänyt lähettää tutkittaviksi Hollantiin tai Tanskaan asti.
Jatkossa hajututkimusten soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa. Ylikomisario Mikko Maunuksela poliisikoiralaitokselta uskoo, että suomalaiskoirilla voidaan selvittää kaikenlaisia rötöksiä henkirikoksista autovarkauksiin.
Maunukselan mukaan koiran tunnistus luokitellaan lähes varmaksi todisteeksi. Yleensä se on oikeudessa lisätodiste muiden joukossa.
Hajuradalla kuusi palikkaa
Hajututkimus edellyttää, että koiralle voidaan tarjota kaksi hajua, jotka se sitten yhdistää toisiinsa. Poliisilla on siis oltava rikoksesta epäilty ja tekoase tai jokin muu rikospaikalla ollut esine.
Koira tekee työnsä tunnistusradalla, jossa lavaan on kiinnitetty kuusi palikkaa. Yhtä palikoista on kosketellut rikoksesta epäilty ja viittä muuta kutakin joku muu ihminen. Koira saa aluksi haistella vertailuesinettä. Kun samanhajuinen palikka tulee radalla vastaan, se villiintyy.
"Koira alkaa raapia ja repiä kohtaa hullun lailla. Palikka voidaan vapauttaa paineilmakatkaisimella, ja koira saa sen. Metallipalikka on koiran elämässä isännän jälkeen tärkein asia, sillä se haluaa leikkiä ja sen se haluaa saada", kertoo Maunuksela.
Koira on opetettu innostumaan palikasta pitkän koulutuksen aikana. Mutta voiko se innostua yrittämään mitä vain palikkaa, jos oikeaa ei radalla ole? Ainakaan Maunukselan mukaan näin ei voi käydä.
"Koulutuksessa tiedetään, mikä on oikea palikka. Koira ei voi saada virheellistä palikkaa. Jos hajuyhteyttä ei ole, eli rata on niin sanotusti tyhjä, palkintoa ei tule."
Nartut sopivat paremmin haistajiksi
Suomen hajukoululaisista kolme on belgianpaimenkoiria ja yksi saksanpaimenkoira. Näitä rotuja on käytetty myös Hollannissa ja Tanskassa. Kaikki ovat narttuja, koska niitä pidetään uroksia parempina haistajina.
"Jotkut viisaat väittävät, että nartuilla on parempi hajuaisti. Ilmeistä kuitenkin on, että niitä häiritsevät vähemmän muut hajut", sanoo Maunuksela.
Suomalaiskoirat asuvat omistajiensa luona, ja niillä on muitakin virikkeitä kuin työ. Varsinkin kesäisin koirat käyvät jäljestämässä. Peruskoiramaiseen tapaan ne harrastavat myös tottelevaisuusharjoituksia ja lenkkeilyä.
Työpäivät ovat varsin pitkiä kuten ihmisilläkin. Maunukselan mukaan pyritään kuitenkin siihen, etteivät koirat palaisi loppuun. Euroopassa hajukoirat ovat pysyneet työkykyisinä 5 - 7 vuoden ajan. Maunuksela uskoo suomalaisten koirien voivan jaksaa pitempäänkin, koska perheissä asuvina ne voivat nauttia rennommastakin elämästä.
Hajut voivat säilyä vuosikymmeniä
Hajukoirien käyttö on vanha keksintö. Joissain Euroopan maissa koiria käytettiin jo 1900-luvun alussa. Pohjoismaissa koirat eivät ole lyöneet itseään läpi ainakaan vielä. Pohjoismaiden ainoa Tanskassa sijainnut hajukoirayksikkö jouduttiin lopettamaan, koska tunnistukset eivät edenneet tarpeeksi usein oikeuteen saakka.
Hajut säilyvät esineissä yllättävän kauan, varsinkin jos todistusaineisto on säilytetty ilmatiiviisti. Maunukselan mukaan Unkarissa on ratkaistu jopa parikymmentä vuotta vanhoja tapauksia hajutunnisteiden avulla. Hollannissa ilmatiiviisti säilöttyjä tunnisteita säilytetään rikosten vanhentumiseen asti.
Myös Suomessa on tallessa joitain pimeiden juttujen tekovälineitä. Ne saatetaan tuoda koirien haisteltavaksi, jos myös epäillyt juttuihin löydetään.
Pääasiassa koirien työsaraksi muodostuvat kuitenkin tuoreemmat rikokset. Pilottivaiheen yhteistyökumppaneiksi on valittu neljä poliisipiiriä Etelä- ja Länsi-Suomesta. Piirit ovat suuria, jotta koirille riittäisi paljon nuuhkittavaa.