Suomen ensimmäisen kaupallisen tietokoneen käyttöönotosta on kulunut 50 vuotta. Postisäästöpankki tilasi sen IBM:ltä hallitakseen säästötilien kirjanpitoa.
IBM 650 -laite sai lempinimekseen Ensi. Ensiä voi kutsua myös Suomen ensimmäiseksi tietokoneeksi, sillä se valmistui ennen Teknillisessä korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanutta tieteelliseen laskentaan tarkoitettua ESKOa, joka otettiin käyttöön vuonna 1960.
IBM 650-koneeseen kuului kaksi yksikköä, kumpikin kooltaan 1,8 m × 1,5 m × 0,9 m ja painoltaan noin tonnin. Lisäksi koneeseen hankittiin erilliset syöttö- ja tulostusyksiköt. Tilaa Ensi veikin ison huoneen verran.
Tarve tietokoneelle tuli, kun pankkitilien määrä kasvoi, eikä läpimurtonsa tehneiden elektromekaanisten reikäkorttikoneiden kapasiteetti enää riittänyt laskemaan tilien kirjaustietoja. Postisäästöpankilla raja alkoi tulla vastaan 1,5 miljoonan tilin hallitsemisessa.
Palkkojen maksatus suoraan tilille antoi Postisäästöpankille sellaista kilpailuetua, että se pakotti muutkin pankit lopulta hankkimaan tietokoneet 60-luvun ensimmäisinä vuosina.
Ensin vihkitilaisuudessa koneen käynnisti 17. lokakuuta 1958 valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
Tietokoneen matemaattiset kyvyt tekivät vaikutuksen arvovaltaisiin kutsuvieraisiin sekä median edustajiin, joita oli paikalla niin paljon kuin pieneen tietokonehuoneeseen laitteen lisäksi mahtui. Konetta esiteltiin ohjelmalla, joka suoritti yleisön antamia laskutehtäviä ja piirsi valittujen Euroopan maiden karttoja. Ensi pystyi minuutissa laskemaan 78 000 yhteen- tai vähennyslaskua, 5 000 kertolaskua tai 3 700 jakolaskua.
Laitteen keskusmuistina toimi pyörivä magneettinen rumpumuisti ja massamuistina luotettava reikäkortti. Nykyään koneesta on jäljellä vain rumpumuisti, joka on tallessa Tekniikan museossa Helsingin Vanhassakaupungissa.
Rumpumuisti on kymmeniä kiloja painava kymmenen senttimetrin läpimittainen metallilieriö, johon voitiin tallentaa 2 000 sanaa ja joka pyöri 12 500 kierrosta minuutissa.