Millä keinoin turvataan, että Suomessa on vielä vuonna 2020:kin oma elintarviketuotanto? Tämä on keskeinen kysymys hallituksen laatiessa kansallista ruokastrategiaa. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) esitteli keskiviikkona Helsingissä strategiahankkeen nykytilaa.
Vastikään valmistunut taustaselvitys Suomen elintarviketuotannon tilasta menee nyt laajalle kommentointikierrokselle. Anttila aikoo esittää myös kysymyksen, onko elintarviketuotannon turvaaminen edes tarpeen. Tällä kysymyksellä halutaan välttää valitukset siitä, ettei sitä ole kysytty.
Anttilalle vastaus on kuitenkin kristallinkirkas: suomalaista ruokaa tarvitaan vastakin. Hän uskoo, että ainakin 90 prosenttia suomalaisista on samaa mieltä. Ministeri muistutti, että suomalaiset ovat kantapään kautta oppineet oman tuotannon merkityksen.
Toisenlaisiakin ajatuksia on esitetty. Viimeksi Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy kirjoitti keskiviikon Helsingin Sanomissa, että ruokatuotanto pitää siirtää sinne, missä sille on parhaat edellytykset.
-- Lamy tekisi näin, jos hänellä olisi siihen valtaa, tokaisi Anttila.
Anttila muistutti myös tulevaisuuden näkymistä. On ennustettu, että vuonna 2050 maailmassa olisi väkeä jo kaksi miljardia nykyistä enemmän. Tämä merkitsee nykyisen ruuantuotannon kaksinkertaistamista.
Selvitykseen on koottu kaikki nykytieto elintarviketuotannon tilasta. Siinä näkyvästi esiin nousseita kysymyksiä olivat etenkin ilmastonmuutos, elintarviketuotannon kannattavuus ja hinnat, kuluttajan rooli sekä koko ruokaketju.
Kommentointivaiheessa esitetään useita kysymyksiä. Mikä on tavoiteltu kotimaisuusaste eri tuotteissa? Tulisiko asettaa erillinen tavoite luomutuotannolle? Miten huoltovarmuus toteutetaan? Mitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on tehtävä ruokaketjussa? Miten Suomi voisi vaikuttaa globaaliin ruokaturvaan? Ruokastrategian lopullinen viimeistely alkaa syksyllä. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto antaisi ensi vuonna strategiasta selonteon eduskunnalle.