Maahanmuuton kasvattamisesta on puhuttu lähinnä täsmälääkkeenä joidenkin teollisuudenalojen työvoimapulmiin. Vähänkin pitemmälle katsottaessa perusongelma on kuitenkin se, riittääkö Suomen väki ylipäätään.
Suomalaisten väestöntutkijoiden piirissä on kiertänyt vitsi, jonka mukaan viimeinen suomalainen kuolee laskelmien mukaan vuonna 3006. Tuo henkilö on Närpiössä elänyt nainen. Elämänsä aikana hän harrasti kuorolaulua, muttei kirkkokuorossa. Näin siksi, että hän oli muslimi. Viimeinen suomalaismies kuolee jo vuonna 2800.
Yleensä vitseistä menee terä, kun niitä selittää, mutta tehdään se silti. Viimeinen suomalainen on nainen, koska naiset elävät miehiä pitempään. Hän on Närpiöstä, sillä suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä pitempään. Hän on muslimi, koska islaminuskoisten määrä maassa lisääntyy meillä nopeasti. Ja tämän hetken arviot kertovat senkin, että Suomen kansaa uhkaa vääjäämätön kutistuminen.
Vuodesta 3004 ei todellisuudessa osata sanoa mitään, mutta esimerkiksi vuodesta 2020 jo aika lailla osataan. Tämän hetken arvioiden mukaan siihen ajankohtaan, siis 14 vuoden päähän, osuu saranakohta, jonka jälkeen Suomen väestö alkaa pienentyä. Suuret ikäluokat lähestyvät silloin 75:tä ikävuotta.
Keskustelu väestön vanhenemisesta voi tuntua epähienolta ikäihmisiä kohtaan. Puheenvuoroista syntyy äkkiä vaikutelma, että ikääntyneet ovat yhteiskunnalle vain taakka. Toisaalta asiasta on pakko puhua. Ei voida väistää sen miettimistä, miten kasvavat terveydenhuoltomenot katetaan ja mistä eläkkeet tulevaisuudessa maksetaan -- eli miten ikäihmisille turvataan hyvä vanhuus vastedeskin. Jos kehitys etenee nykytrendin mukaan, olemme pulassa jo ensi vuosikymmenellä.
Tilannetta kuvaaviin avaintermeihin kuuluu huoltosuhde. Tällä hetkellä sille annetaan koko maassa lukemaksi 1,3. Se tarkoittaa, että sataa työssä olevaa kohti meillä on 130 työtöntä, lasta, opiskelijaa tai eläkeläistä. Kainuun Hyrynsalmella lukema on 2,55. Lähivuosikymmeninä Suomen huoltosuhde muuttuu OECD-maiden raskaimmaksi heti Japanin jälkeen.
On muutokseen toki alettu varautuakin. Osa sitä ovat esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistus ja keskustelu työurien pidennyksestä. Jos ne viedään läpi, tilanne helpottaa, muttei ratkea. On siksi pakko ihmetellä, miksi yksi korjauskeino on toistaiseksi ollut pimennossa. Se on maahanmuuton lisääminen. Nyt siitä on puhuttu lähinnä täsmälääkkeenä joidenkin teollisuudenalojen työvoimapulmiin. Vähänkin pitemmälle katsottaessa perusongelma on kuitenkin se, riittääkö Suomen väki ylipäätään.
Ehkä keskustelun vaimeutta selittävät muistot 1980-luvun lopulta. Silloin näytti siltä, ettei talouselämä pian pyöri ilman ulkomaista väkeä. Sitten iski lama, jättityöttömyys, ja puheet työvoiman tuonnista loppuivat kuin seinään.
Nyt tilanne on kuitenkin perusteiltaan toisenlainen. Vuonna 2030 meillä on yli 65-vuotiaita 600 000 henkeä enemmän kuin nyt. Siihen eivät vaikuta lamat tai korkeapaineet, vaikka ilmiön seurauksia on toki helpompi hoitaa, jos yhteiskuntaan syntyy uutta jaettavaa. Pulaa lapsista, nuorista ja tulevasta työväestä mikään korkeasuhdanne ei kuitenkaan korjaa.
Toinen maahanmuuttokeskustelua jarruttava tekijä taitaa olla asian herkkyys. Mittarista riippuen Suomessa on nyt 120 000--150 000 ulkomaalaista. Ajatus selvästi suuremmasta ulkomaalaisväestöstä pelottaa osaa äänestäjistä. Näin voi olla siksi, että kun puhutaan muun maailman siirtolaiskysymyksistä, päällimmäiseksi nousevat yleensä ongelmat, vaikkapa Ranskan lähiömellakat. Kuka sellaista haluaisi.
Maahanmuuttajia olivat kuitenkin myös Ruotsiin 1960-luvulla lähteneet suomalaiset. He eivät olleet vastaanottajamaalle ensisijaisesti ongelma vaan lääke ja voimavara. Ruotsalainen yhteiskunta on nyt vakaa ja toimiva, vaikka väkeä on tullut sadointuhansin kauempaakin kuin Suomesta.
Suomessa on nyt pulaa teollisuuden ammattilaisista, mutta ongelman ydin on kohta kunnissa. Ne tarvitsevat Kuntaliiton arvion mukaan vuoteen 2010 mennessä palvelukseensa 140 000 uutta työntekijää. Suurimmat vaikeudet ovat edessä sosiaali- ja terveysaloilla. Yli 10 000:n kokonaan uuden työpaikan tarve syntyy ikääntymisen tuomasta hoidon ja hoivan tarpeen kasvusta. Tyhjästä ei tätä joukkoa nyhjäistä. Ongelma ei katoa, vaikka osa palveluista yksityistettäisiinkin.
Vanhasen hallituksen ohjelmassa maahanmuutosta on muutama kappale. "Huoltosuhteen edellyttäessä hallitus edistää työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa", kuuluu kapulakielinen ilmaus. Tulevassa eduskuntavaalikampanjassa maahanmuutto tuskin nousee suurten kysymysten joukkoon. Teema ei mene kansaan. Tulevassa hallitusohjelmassa asiasta on toivottavasti jotain nykyistä kouriintuntuvampaa.
Maahanmuuttajien tarvetta arvioidaan aina ennusteiden pohjalta, joihin kieltämättä liittyy epävarmuustekijöitä. Menneisyydestä voi esittää arvioita paljon pitävämmin, joitakin jopa sataprosenttisen varmasti -- kuten sen, että ensimmäinen Suomen kamaralle astunut ihminen oli ulkomaalainen.
***
Rautjärven kirkosta viedyt ehtoollismalja ja -lautanen löytyivät parin päivän jälkeen naapurikunnan kirkon portailta. Varkaan omaatuntoa oli alkanut kolkuttaa. Lumijoen kirkon ehtoollisastiasto varastettiin vuonna 1865. Malja löytyi Vienan-Karjalasta vuonna 1908. Öylättilautanen on yhä kateissa, eikä varkaan omantunnon varaan voi palautusta enää laskea.