Suomen riski saada ilmatilaansa tahattomia tai tahallisia Venäjän drooneja on presidentti Alexander Stubbin mukaan huomattavasti pienempi kuin Puolalla. Stubb kommentoi asiaa suomalaistoimittajille tiistaina valtiovierailullaan Latviassa.
Syynä on se, ettei Suomi ole Ukrainan rajanaapuri.
– Siinä mielessä drooniriski, ainakin tahaton, mutta myös tahallinen, on huomattavasti pienempi kuin mitä se on Puolassa, Stubb sanoi.
Stubb ei sulje riskejä pois, mutta sanoo, että Suomi pystyy tarkastelemaan tilannetta ja toimimaan tarvittaessa.
Stubbin mukaan on hyvin tärkeää, että Venäjän naapurivaltiot Euroopassa kykenevät järjestämään itselleen ilmapuolustuksen, joka on paitsi kustannustehokas myös tehokas ja toimiva.
Venäjä on loukannut Puolan ilmatilaa lukuisilla drooneilla.
– Tällä hetkellä Venäjä testaa meitä, ja meillä tarkoitan en vain Baltian maita ja Pohjoismaita, vaan koko liittokuntaa yhdessä. Pidäkkeen on oltava tarpeeksi vahva ja uskottava, jotta Venäjän testaaminen joko loppuu tai se vähenee, Stubb kommentoi.
Sodan ja rauhan raja liudentuu
Stubb sanoi puheessaan Latvian parlamentille aiemmin tiistaina, että hän toivoo Venäjän voivan jonain päivänä elää rauhassa itsensä ja muiden kanssa.
– Siihen päivään saakka me suojelemme itseämme ja elämäntapaamme ja autamme kumppaneitamme toimimaan samoin. Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuuttamme, Stubb toisti viestiään Ukrainan tilanteesta.
Stubb sanoi tiistaiaamupäivän tiedotustilaisuudessa yhdessä Latvian presidentin Edgars Rinkevicsin kanssa, että on hyvin epätodennäköistä, että Puolan ilmatilan loukkaaminen drooneilla viime viikolla olisi ollut vahinko.
– Elämme monin tavoin epävakaita aikoja, ja on tärkeää, että liittokunta ymmärtää modernin sodan tapoja. Sodan ja rauhan raja on liudentunut, Stubb sanoi.
Rinkevicsin mukaan Naton tulee oppia tilanteesta se, että jäsenmaiden droonipuolustusta pitää vielä kehittää.
– Tavallisesti todella kalliita ilmapuolustusohjuksia ei käytetä ampumaan alas halpoja drooneja, Rinkevics sanoi.
Sotaharjoitus Valko-Venäjällä seurannassa
STT kysyi tiedotustilaisuudessa Stubbilta ja Rinkevicsiltä, uskovatko he, että ilmatilan loukkaukset ovat yhteydessä Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoitukseen Valko-Venäjällä.
Molemmat vastasivat, etteivät halua spekuloida loukkausten yhteydestä sotaharjoitus Zapadiin.
– Olemme seuranneet Zapad-harjoitusta, emmekä ole tähän mennessä havainneet isoja poikkeavuuksia harjoituksessa, Stubb kertoi.
Rinkevics sanoi, ettei Zapad ole ollut niin laaja harjoitus kuin jotkut ovat olettaneet. Hänen mukaansa syynä on todennäköisesti Venäjän käynnissä olevat sotatoimet Ukrainassa.
Stubb kommentoi Suomen tuomitsevan Israelin varhain tiistaina aloittaman maahyökkäyksen Gazaan. Stubbin mukaan hyökkäys rikkoo kansainvälistä oikeutta ja normeja.
– Kansainvälinen yhteisö ja itse asiassa me ihmisinä olemme epäonnistuneet tämän tilanteen hallitsemisessa ja torjumisessa, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan inhimillinen hätä on suuri.
– Me pystymme tällä hetkellä auttamaan humanitäärisen avun kautta, muita keinoja ei valitettavasti ole.
Suomen ulkopolitiikan virallinen linja on tukea kahden valtion mallia Israelin alueella. Stubb korostaa, että Palestiinan valtion tunnustaminen on määritelmällisesti kahden valtion mallin pohja.
Stubb on kertonut olevansa valmis hyväksymään esityksen Palestiinan valtion tunnustamisesta, jos valtioneuvosto sellaisen tekee. Stubb ei kuitenkaan usko näin tapahtuvan ennen YK:n yleiskokousta.
Patrian ajoneuvoja Ukrainaan
Rinkevics mainitsi tiedotustilaisuudessa, että tänä vuonna yli 40 Latvian maksamaa Patrian ajoneuvoa viedään Ukrainaan.
Latvia on mukana Suomen johtamassa Patrian panssariajoneuvojen yhteishankintaohjelmassa. Patria valmistaa panssariajoneuvoja myös Latviassa.
Keskiviikkona Stubb jatkaa valtiovierailua puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa suunnaten Liepajan rannikkokaupunkiin.
Stubbin ohjelmassa on muun muassa käynti Latvian merivoimien laivastotukikohdassa.