Suomea uhkaa bussipalvelujen alasajo, jos vähintään kymmenen miljoonan euron valtion budjettivajetta bussivuorojen ostoihin ensi vuodelle ei saada poistettua.
Linja-autoliitto pelkää, että henkilöautoilun raju kasvu, riittämättömät joukkoliikennemäärärahat ja bussiyritysten heikko taloudellinen tilanne ovat johtamassa yli 2 000 bussivuoron lopettamiseen tämän ja ensi vuoden aikana.
Bussiyritykset ovat ilmoittaneet jo alkuvuodesta lääninhallituksille yli 700:n kannattamattomaksi muuttuneen vuoron lakkautus- ja ostotarpeesta.
Työpaikat ja yhteydet vaarassa vähentyä
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen pelkää, että pienenevistä määrärahoista johtuva ostovuorojen lakkauttaminen johtaa noidankehään, joka vie mukanaan myös pelkästään yritysten lipputuloilla ylläpidettäviä vuoroja.
Ostovuorojen raju karsiminen vähentää tärkeiden yhteyksien lisäksi myös satoja työpaikkoja maaseudulla.
Toisaalta kunnat joutuvat kustantamaan lakisääteisiin kuljetuksiinsa entistä enemmän kalliita erilliskyydityksiä kaikkien asukkaidensa käytössä olevien joukkoliikennepalvelujen tilalle.
Lapin joukkoliikenteen tukeen on ensi vuonna rahaa 2,2 miljoonaa euroa. Ellei rahaa saada lisää, joudutaan ehkä puolensataa bussivuoroa lakkauttamaan, arvioi liikennehallintopäällikkö Tapani Rossi Lapin lääninhallituksesta.
Rovaniemellä keskiviikkona alkavan linja-autoliiton liittokokouksen alkajaisiksi Kääriäinen esittää budjettivajeen täyttämiseen henkilöautojen verotuottojen ohjaamista joukkoliikenteelle.
Viime vuonna henkilöautojen verotulot olivat 600 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Osa tästä verokertymästä tulisi ohjata joukkoliikenteen edistämiseen ja nykyistä pitkäjänteisempään rahoitukseen.
Kannattavuus heikentynyt
Linja-autoliiton liittokokous pidetään alan kannalta laskevassa suhdanteessa. Bussiyritysten kannattavuus heikkeni viime vuonna, kun sitä edeltävät 15 vuotta olivat kasvun aikaa.
Kannattavuutta heikensi erityisesti matkustajamäärien vähentyminen. Se merkitsi bussiyhtiöiden kokonaisliikevaihdon pienenemistä 1,2 prosenttia.
Suurimpien bussiyritysten käyttökate laski vuodessa 15,5 prosentista 15 prosenttiin. Elokuussa tarkentuvien tietojen perusteella se saattaa kokonaisuudessaan jäädä jopa alle 14 prosentin.
Käyttökatteen tulisi olla kuitenkin vähintään 20 prosenttia, jotta yhtiöt voisivat myös investoida kalustoonsa.
Linja-autoliikenteen kannattavuutta on syönyt henkilöautoilun ennätyksellinen kasvu.
Uusia henkilöautoja ja Saksasta tuotuja käytettyjä autoja rekisteröitiin Kääriäisen mukaan viime vuonna Suomessa peräti yli 50 prosenttia enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kääriäinen arvelee, että Saksasta tuodut 40 000 henkilöautoa ostettiin usein perheen kakkosautoksi henkilöille, jotka muuten käyttäisivät busseja.