Linja-autoliiton toimitusjohtajan, varatuomarin Heikki Kääriäisen mukaan linja-autoliikenteen onni katkesi viime perjantaina Konginkankaan onnettomuuteen. Huono onni jatkui lauantai-iltana Laihialla, kun bussinkuljettaja sai sairauskohtauksen, lyyhistyi rattiin ja menetti autonsa hallinnan. Samaisena iltana linja-auto suistui tieltä ja törmäsi omakotitalon seinään Mäntyharjulla.
Kääriäinen uskoo, että Konginkankaan onnettomuus painaa linja-autokuskien mielessä vielä pitkään. Kääriäinen painottaa kuitenkin, että linja-autolla matkustaminen on tilastojen mukaan turvallisin tapa liikkua; näin on ollut jo toistakymmentä vuotta. Turvallisuudella ei kuitenkaan Kääriäisen mukaan voida linja-autoliikennettä mainostaa. Se nähtiin viime viikon perjantaina Konginkankaalla.
"Pyrimme nollavisioon eli siihen, ettei yksikään asiakaistamme tai kuljettajistamme menehtyisi onnettomuuksissa. Neljäntoista viime vuoden aikana olemme saavuttaneet nollavision viitenä vuotena. Viimeksi viime vuonna", Kääriäinen kertoo.
Suomessa tieliikenneonnettomuuksissa vuonna 2003 kuoli 371 ja loukkaantui 8 313 henkilöä.
Suomalainen linja-autokalusto on Pohjoismaiden vanhinta; keski-ikä on 10 vuotta ja käyttöikä 20 vuotta. Viime vuosina bussiyritysten kannattavuus on heikentynyt ja viime vuodesta odotetaan Kääriäisen mukaan vielä heikompaa.
Kannattavuutta heikentävät kohonneet palkkakustannukset sekä matkustajamäärien vähentyminen. "Uuden kaluston hankkiminen on käytännöllisesti katsoen pysähtynyt. Pitkällä tähtäimellä kaluston vanheneminen vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen", Kääriäinen uskoo.
Eläkeläiset halutaan
pois bussin ratista
Linja-autoliitto on jo useita vuosia yrittänyt turhaan kiinnittää sosiaali- ja terveysministeriön sekä liikenneministeriön huomiota eläkkeelle jääneiden kuljettajien oikeudesta ajaa linja-autoa.
Taustalla on muun muassa vuonna 1999 Heinolassa tapahtunut linja-auto-onnettomuus, missä kolme Valamoon matkalla ollutta pyhiinvaeltajaa kuoli heti ja yksi myöhemmin. Parikymmentä matkustajaa tarvitsi sairaalahoitoa. Heinolan turmabussia kuljetti eläkkeelle siirtynyt kuski.
"Esityksemme on, että mikäli henkilö jää kuljettajan toimesta eläkkeelle, häneltä pitäisi ottaa linja-auton kuljettamiseen oikeutettu D-osio pois. Asia on edennyt erittäin nihkeästi", Kääriäinen harmittelee.
Sen sijaan syksyllä voimaan tuleva tieliikennelaki velvoittaa lääkäreitä ilmoittamaan poliisille normaalille vastaanotolle tulevan potilaan heikentyneestä ajokyvystä. "Tämä muutos on vain eduksi meille, etenkin, kun Suomessa linja-autonkuljettajien keski-ikä on 45-50 vuotta. Kuljettajat ikääntyvät hyvää vauhtia", Kääriäinen laskeskelee.
Linja-autoliitto puoltaa EU:n kaavailemaa rajoitusta ajokortin voimassaoloaikaan, mutta Kuorma-autoliitto vastustaa rajoitusta.
"Meille ajokortin käyttöajan rajaaminen on imagollinen liikenneturvallisuuskysymys", Heikki Kääriäinen toteaa.
Kääriäisen mukaan Suomessa bussikuskien työajat ja tauot ovat eurooppalaisella tasolla ja tarkkaan säädetty. Myös linja-autoihin asennetut nopeudenrajoittimet estävät ylinopeuden ja lisäävät osaltaan liikenneturvallisuutta.
"Aikataulussa pysyminen ei edellytä ylinopeuden ajamista. Aikataulu ei ole matkustajia varten tehty kirjallinen sopimus, vaan se on ajo- ja liikkumisohje kuljettajalle", Kääriäinen muistuttaa.
Linja-autoliittoon kuuluu varsinaisina jäseninä lähes 400 bussiyritystä, jotka työllistävät noin 11 000 henkilöä ja joiden omistuksessa on noin 6 500 linja-autoa.
Liiton jäsenyritykset kuljettavat 72 prosenttia koko maan 341 miljoonasta bussimatkustajasta. Ajokilometreistä jäsenyritysten osuus on yli 90 prosenttia, sillä kaukoliikenne on käytännössä kokonaan Linja-autoliittoon kuuluvien yritysten hoidossa. Luvanvaraiseen liikenteeseen Suomessa rekisteröidyistä yli 8 300 bussista jäsenyritysten omistuksessa on 78 prosenttia.