Suomen avaruustutkimus vaatii omaa tutkimuskeskusta sekä pysyvää rahoitusta. Toivelistalla olisi myös ensimmäinen satelliitti. Ala juhli keskiviikkona 40-vuotista Cospar-jäsenyyttä Helsingissä.
"25 vuotta voisi olla tyypillinen avaruustutkimuksen toimintajakso", arvioi avaruustutkimuksen veteraani, emeritusprofessori Martti Tiuri keskiviikkona Säätytalolla Siksi alalle ei mitenkään sovi Suomen nykyinen tieteen rahoitusjärjestelmä, joka painottaa vain 1-3 -vuotisia projekteja, hän kritisoi.
"Tarvitsemme avaruuspolitiikkaa ja avaruusasioita ajavan instituutin, joka voi ajaa alaa pitkäjänteisesti", Tiuri vetoaa. Tähän asti soveltamisessa on pärjätty kohtuullisen hyvin. Mutta pullonkaulaksi uhkaa nousta perustutkimus. Suomen Akatemian rahoitusosuus on pudonnut yli puolella. "Kohta on puutetta siitä, mitä sovelletaan."
Avaruustutkimusta edistetään vuosittain noin 35 miljoonalla eurolla Tekesin, Suomen Akatemian ja kauppa- ja teollisuusministeriön sekä muiden, kuten teollisuuden voimin.
Uusi avaruusasiain neuvottelukunta tuoreistaa vuoden loppuun mennessä kansallista avaruusstrategiaa ja ottaa kantaa myös esimerkiksi liittymisestä kansainvälisiin ohjelmiin, kertoo avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto Tekesistä.
"Tärkeitä muutoksia on Euroopan unionin odotettu mukaantulo vahvemmin toimintaan." Unionin tavoitteet ovat tosin hyvin linjassa Suomen nykyisen avaruuspolitiikan kanssa, sillä korostus on sovellutuksissa, kuten navigoinnissa, kaukokartoituksessa ja tietoliikenteessä.