Osuuskunta Suomen Asuntomessut myönsi tiistaina asuntomessurahastosta Casa Humana -apurahat ja tunnustuspalkinnot ikääntyvien asumista helpottaviin ratkaisuihin ja tutkimiseen. Lisäksi annettiin 5000 euron apuraha oululaiselle arkkitehti Özlem Özer-Kemppaiselle väitöskirjan loppuunsaattamista varten. Osuuskunta Suomen Asuntomessut myönsi tiistaina asuntomessurahastosta Casa Humana -apurahat ja tunnustuspalkinnot ikääntyvien asumista helpottaviin ratkaisuihin ja tutkimiseen. Omakotiliiton kylätalkkaritoiminnalle myönnettiin 10 000 euron tunnustuspalkinto ja Sosiaalikehitys Oy:n vetämälle Kuunteleva koti -hankkeelle 10 000 euron apuraha. Lisäksi annettiin 5000 euron apuraha oululaiselle arkkitehti Özlem Özer-Kemppaiselle väitöskirjan loppuunsaattamista varten.
Suomi on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä valtioista. Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 14 prosenttia vuonna 1998. Vuoteen 2020 mennessä jo viidennes väestöstä on ennusteiden mukaan ikääntyneitä. Asumisen ja asuinympäristön ratkaisuilla on suuri merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle ja arjesta selviytymiselle. Ikääntyvien itsenäistä asumista voidaankin helpottaa monin keinoin aina naapuriavusta tietotekniikan älytaloratkaisuihin.
Kylätalkkarilta naapuriapua
Casa Humanan tunnuspalkinnon sai tänä vuonna Suomen Omakotiliiton Asumisapu-projekti, joka käynnistettiin vuonna 2002. Projektin tavoitteena oli aktivoida Uudenmaan alueen omakotiyhdistyksiä palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä kylätalkkareiksi antamaan asumisapua ikääntyville omakoti- ja rivitaloasukkaille, jotta he voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan.
Kolmivuotinen pilottiprojekti päättyi vuoden 2004 lopussa ja jatkuu nyt Uudenmaan piirin hankkeena. Suomen Omakotiliitto on aloittanut vastaavia hankkeita viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sekä Varsinais-Suomessa tällä viikolla. Tähän mennessä työttömiä on työllistetty hankkeessa reilut 60.
Kylätalkkari käy asiakkaaksi ilmoittautuneiden luona etukäteen sovittuina aikoina siivoamassa, tekemässä pihatöitä ja pienimuotoista kiinteistön kunnostusta.
Dementikkojen itsenäiseen asumiseen etsitään malleja
Ikääntymiseen liittyvä tekijä on myös dementian yleistyminen. Vuonna 2003 Suomessa oli arviolta noin 85 000 keskivaikeasti dementoitunutta henkilöä. Määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä lähes 105 000 henkilöön.
Casa Humana 2005 apurahan saaja Sosiaalikehitys Oy koordinoi Kuunteleva koti -hanketta Hämeenlinnassa. Kyseessä on laaja, vuosina 2005 ja 2006 toteutettava yhteistyöhanke dementiaa sairastavien asumisen kehittämiseksi. P
erusideana on löytää uusia, toimivia ratkaisuja kotona asuvan dementiaoireisen tai varhaisvaiheen dementiaa sairastavan, muistihäiriöisen ikäihmisen asuinympäristön kehittämiseksi ja itsenäistä suoriutumista tukevaksi.
Asunnoissa tarkastellaan tilasuunnittelua, kalustusta, valaistuksen ja värien merkitystä sekä materiaaleja. Tavoitteena on tuottaa konkreettisia ehdotuksia sekä arviointimalli asunnon toimivuuden arviointiin erityisesti dementiaa sairastavan selviytymisen näkökulmasta. Lisäksi tuotetaan käsikirjatyyppinen ohjeisto dementiaa sairastavan ikäihmisen asunnon muutostöistä.
Kuunteleva Koti -hankkeessa ovat mukana Sosiaalikehitys Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Arkkitehtuuri Oy Lehtinen Miettunen, Peruskorjauskeskus Oy Häme ja Kanta-Hämeen Dementiayhdistys.
Tietoyhteiskunnasta apu itsenäiseen asumiseen? Osuuskunta Suomen Asuntomessut päätti myöntää apurahan myös arkkitehti, tutkija Özlem Özer-Kemppaiselle (Alternative Living Environments for the Eldery in an Information Society - the Finnish Case) väitöskirjatyön loppuunsaattamista varten. Özer-Kemppainen tekee väitöskirjaansa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla.
Özer-Kemppaisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää vanhusten omasta asunnosta muuttamisen fyysiset ja psyykkis-sosiaaliset syyt ja siten luoda tulevaisuuden ikäihmisille suuntautuneen asuntosuunnittelun periaatteita.
Tavoitteena on ikäihmisten itsenäisyys ja asumisen esteettömyys. Yhteiskunnan maksettavaksi tulevat kulut pienenevät ja vanhusten elämänlaatu paranee muun muassa terveydenhuoltoverkon, videoneuvottelupalvelujen, internetissä tapahtuvan kaupankäynnin, älytalojen ja etäopiskelun kautta, jotka ovat vain osa siitä, mitä tietoyhteiskunta tarjoaa.