Eurooppa on pitkästä aikaa pääsemässä kiinni kasvun syrjään. Tunnelin päässä näkyy todellakin päivänvaloa eikä vastaantulevan pikajunan etulamppu kuten vielä kaksi vuotta sitten vaikutti. Kukaan ei puhu enää euron romahtamisesta tai joidenkin maiden irtaantumisesta yhteisvaluutasta.
Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2012 tekemä päätös ostaa kriisimaiden velkakirjoja ilman ylärajaa on taltuttanut kriisiä yllättävän hyvin, vaikka menetelmän mielekkyyttä arvosteltiin tuoreeltaan. Velkakirjojen ehdoksi EKP asetti, että euromaat sitoutuvat laajaan talousvalvontaan ja tiukkaan menokuriin. Se on tepsinyt.
Julkisen talouden sopeutusohjelmat ovat onnistuneet esimerkiksi toivottomissa luotto-ongelmissa tarponeissa Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa. Ne saavat nyt lainoja järkevällä korolla ja niiden talous elpyy ja työllisyys paranee. Luottavainen tunnelma on palaamassa rahamarkkinoille.
Täysin auvoista talouskehitys ei silti ole. Euroopan komissio julkisti viime viikolla näkemyksensä jäsenvaltioiden taloustilanteesta. Analyysissa on arvioitu maiden edistymistä julkisen talouden alijäämien korjaamisessa sekä talousarviosuunnitelmia. Jäsenvaltiot ovat edistyneet haasteiden ratkaisemisessa, mutta työ on vielä pahasti kesken.
Komissio on huolissaan siitä, että Eurooppa siirtyy kasvu-uralle kovin eri tahtiin. Epätasapainoa aiheuttavat korkea ulkomaanvelka useimmissa jäsenmaissa ja toisaalta päinvastainen tekijä, suuri vaihtotaseen ylijäämä, muutamissa maissa.
Eritahtisuus näkyy talousennusteissa. Komissio arvelee euromaiden kasvuksi tänä vuonna 1,2 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.
Suomessa talous alkaa elpyä hitaammin. Tänä vuonna talous kasvaa kituliaat 0,2 prosenttia. Ensi vuonna kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia, mutta sekin on kaukana EU:n keskitasosta.
Suomen suurimmat pulmat liittyvät vientiin, joka alkaa vetää investointihyödykkeitä tuottavassa maassa tunnetusti viiveellä.
Aivan uusia ongelmia tuo vanhan ulkomaankauppaveturin, elektroniikka- ja metsäteollisuuden huomattava supistuminen.
Vientituotteiden valikoima on kapea ja se uhkaa kaventua entisestään, kun tutkimus- ja kehitystyötä ei tehdä enää tehokkaasti. Tästä voi muodostua Suomen talousnousun omatekoinen rakenteellinen este.
Seurauksena on pahimmillaan nopeutuva kierre alaspäin. Monilla elinkelpoisilla yrityksillä on vaikeuksia saada luottoa.
Kotimainen kysyntä pysyy laimeana. Työttömyys jatkaa kasvuaan kestämättömälle tasolle. Talous pysyy jumissa eikä pääse liikkeelle, kun yritykset ovat menettäneet kilpailukykyään juuri vientimarkkinoilla.
Komission mukaan yksittäisen jäsenvaltion tehtäväksi jää korjata tilanne mahdollisimman nopeasti ja uskottavasti. Suomen hallituksen on käännettävä kelkka huhtikuun kehysriihessä. Siellä pitää sorvata uskottava, useammalle vuodelle ajoittuva säästö- ja uudistusohjelma, joka vakauttaa taloutta ja palauttaa kilpailukykyä.