Suomen ar­vok­kain al­ku­pe­räis­kar­ja uhat­tu­na

Sukevan vankilan avo-osaston ja maatilan alasajo uhkaa itäsuomenkarjaa. Maatilan vuokrasopimusta Senaatti-kiinteistöjen kanssa suunnitellaan purettavaksi jo huhtikuussa ja henkilökunnan yt-neuvottelut on jo käynnistetty.

Sukevan vankilan avo-osaston ja maatilan alasajo uhkaa itäsuomenkarjaa. Maatilan vuokrasopimusta Senaatti-kiinteistöjen kanssa suunnitellaan purettavaksi jo huhtikuussa ja henkilökunnan yt-neuvottelut on jo käynnistetty. Kaikkiaan noin viittäkymmentä kyyttöä uhkaa teurastus, pelkää erikoistutkija, dosentti Juha Kantanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Vankilatilaa hallinnoivan oikeusministeriön suunnitelmat tulivat Kantasen mukaan yllätyksenä. Karjan tulevaisuuden järjestämiseen on nyt liian vähän aikaa. Vankilan maatila on tähän asti antanut kyytölle edullisen suojan ja samalla mahdollisuuden elävälle geenipankille.

Sukevan karja on Kantasen mukaan avainasemassa koko itäsuomenkarjan säilyttämiselle. Sen menettäminen saattaisi johtaa jopa koko rodun sukupuuttoon.

Suomen kyyttökantaan kuuluu tällä haavaa vain vajaat 400 eläintä. Sukevan vankilan lisäksi valtio säilyttää alkuperäisrotuja ainoastaan Pelson vankilatilalla. Siellä kasvatetaan uhanalaista lapinlehmää ja suomenlampaita. Kun kyytöt tulivat tunnetuiksi, myös yksityisiä tiloja on tullut mukaan niiden suojeluun.

Sukevan karja suojeluohjelman ydin

Kantasen mukaan tilanne on räikeässä ristiriidassa Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman kanssa. YK:n biodiversiteettisopimusta toteuttavaan ohjelmaan kuuluu itäsuomenkarjan suojelu. Sukevan karja on suojeluohjelman ydin. Jos se menetetään, alkioiden ja siemennesteen keruun organisointi olisi käytännössä mahdotonta, Kantanen sanoo.

Sukevan tilalla kyyttöjä on hoidettu jo vuodesta 1985 lähtien. Tämä alkuperäiskarja oli vähällä hävitä jo 1980-luvulla. Tuolloin kuitenkin professori Kalle Maijala onnistui yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa kokoamaan Sukevalle kaikki jäljellä olleet kyyttösuvut. Karjan sonneista on kerätty siemennestettä rodun nykyistä suojeluohjelmaa ja tulevaisuuden eläinjalostustarpeita varten. Myös alkioita on koottu pakastegeenipankkiin.

Itäsuomenkarjan vuonna 1898 perustettu kantakirja on maamme vanhin ja geneettisesti ainutlaatuinen. Rodun geeniperimän säilyttämisellä on myös kansainvälistä merkitystä.

Ilmoita asiavirheestä