Suomen apu Ranskalle voisi olla poliisiyhteistyön kaltaista viranomaistukea, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Sotilaallisen avun mahdollistava lakiesitys on tulossa eduskuntaan ensi vuoden alussa. Niinistön mukaan lainsäädännön valmistelua on kiirehditty.
Niinistön mukaan EU:n puolustusministerien lupaama tuki Ranskalle oli ennen muuta poliittista, mutta esimerkiksi Britanniassa on valmiutta auttaa Ranskaa sotilaallisesti.
EU-maat hyväksyivät tänään yksimielisesti Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta. Asiasta on vielä päätettävä muodollisesti. Se mitä apu konkreettisesti tarkoittaa, on päätettävä kahdenvälisissä neuvotteluissa Ranskan ja eri maiden välillä.
Turvatakuiden aktivointi on historiallinen päätös, sillä niitä ei ole käytetty aiemmin kertaakaan. EU:n perussopimukseen sisältyvän artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan toisiaan, kun yksi maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
- EU on kaikkien jäsenmaiden puolustusministerien suulla yksimielisesti ilmaissut täyden tukensa ja valmiutensa toimittaa (Ranskalle) kaiken tarvittavan avun ja tuen, Mogherini sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
Ranskan puolustusministeri Jean-Yves Le Drian korostaa, että kyseessä on poliittinen toimi, joka eroaa sotilasliitto Naton turvatakuista. Ranska haluaa, että jäsenmaat tiivistävät yhteistyötä äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa Syyriassa ja Irakissa. Apua voisi antaa myös Ranskan maaperällä.
Neuvottelut asiasta jatkuvat kahdenvälisesti Ranskan ja jäsenmaiden välillä. Mogherinin mukaan osa EU-maista on jo ilmoittanut, millaista apua he aikovat tarjota.
Presidentti Niinistö: Merkittävä askel
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Ranskan pyyntö EU:n turvatakuiden käyttöönotosta on merkittävä askel. Hänen mukaansa Suomi on kaikilla mahdollisilla tavoilla valmis tukemaan Ranskaa.
Suomi ei kuitenkaan pysty sotilaallisesti osallistumaan Ranskan tukemiseen, koska lainsäädäntö ei sitä salli. Suomen lainsäädännön tilanne tuli viimeksi esille Ruotsin sukellusvenetutkimusten yhteydessä. Niinistö arvioi, että tilanne luo pontta lainsäädännön uudistamiseen.
- Aika pitkään on nyt kestänyt, tiedän että sitä valmistellaan ja varmasti tämänkin antaa nyt uutta pontta siihen, että valmistelu sujuu vauhdilla, Niinistö sanoi.
Presidentti kommentoi Pariisin terrori-iskuja ja EU:n turvatakuita virka-asunnollaan Mäntyniemessä iltapäivällä.
EU:n turvatakuiden aktivointi on merkittävä päätös ennen kaikkea Naton ulkopuolisille maille kuten Suomelle ja Ruotsille. Valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, ja heille sotilasliitto on ensisijainen foorumi puolustusyhteistyössä.
Tilannetta kuvasti se, että Mogherinin ja Le Drianin tiedotustilaisuuteen osallistui lähinnä suomalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia toimittajia.
UPIn Aaltola: Pyyntö korostaa yhtenäisyyttä
Ranskan pyyntö on järkevä ja korostaa Euroopan yhtenäisyyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola.
- Se tuo ensimmäistä kertaa esille Euroopan unionin sopimuksissa mainitun yhteisvastuun. Kun jotain tapahtuu, odotetaan että apua saadaan muilta. Ranska kokee, että siihen on kohdistunut sodan kaltainen toimenpide, joka itsestään selvästi aktivoi tämän klausuulin, perustelee Aaltola STT:lle.
- Euroopan unioni on ollut kovan paineen alla: turbulenssissa ihmisvirtojen ja muiden ongelmien takia. Ranskan pyyntö korostaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä suhteessa ulkoiseen viholliseen eli Isisiin. Se on uhka, joka selkeästi kohdistuu myös muihin Euroopan unionin maihin, Aaltola jatkaa.