Suomessa myönnetyt alueelliset yritystuet ovat hyvää eurooppalaista tasoa ja kilpailukykyisiä muihin EU-maihin verrattuna. Yritystukien osuus kuitenkin bruttokansantuotteesta oli Suomessa vuosina 1993-1999 verraten alhainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna.
Näihin keskeisiin tuloksiin päädytään sisäministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen taustalla on valtioneuvoston asiasta tekemä periaatepäätös, ja selvitys tehtiin Skotlannissa yhdessä Euroopan johtavista aluepolitiikan tutkimuslaitoksista.
Teollisuusneuvos Heikki Vesa kauppa- ja teollisuusministeriöstä pitää selvityksen tulosta odotetun positiivisena, eikä selvitys aiheuta välittömiä toimia.
Suomessa vuosina 1993-1999 myönnettyjen investointitukien keskiarvo oli 19 prosenttia investointien kokonaismäärästä eli muiden EU-maiden tukitasojen mukainen. Merkittävästi korkeampia keskimääräistukia myönnettiin vain Portugalissa (40 %) ja Italiassa (33 %).
Alueellisten yritystukien osuus bruttokansantuotteesta jäi Suomessa kyseisinä vuosina vain 0,06 prosenttiin, kun EU:n keskiarvo oli 0,2 prosenttia. Suomea alhaisempi osuus oli vain Portugalissa, Hollannissa ja Tanskassa.
Vesa arvioi alhaisen osuuden bruttokansantuotteesta johtuvan todennäköisesti siitä, että meillä tuet kohdistuvat ensisijaisesti pk-yrityksille. Muissa EU-maissa tuetaan sen sijaan enemmän volyymiltään suurten yritysten hankkeita.
"On kuitenkin syytä jatkossa selvittää, miksi muilla EU-mailla yritystukien osuus bruttokansantuotteesta on korkeampi", kertoi Vesa.
Selvityksen mukaan eräitä erityistoimien kohteena olevia maita lukuun ottamatta Suomen kehitysalue on laajin väestökattavuudella mitattuna.
Suomessa kehitysalueilla asuu 42,3 prosenttia maan koko väestöstä, kun vastaava luku Ruotsissa on 15,9 prosenttia.