Tutkimusmestari Rauno Hokki nappaa pahvilaatikosta valkoisen paperipussin ja kaataa kasan ohuita kalansuomuja kourapohjaansa. Pussin kylkeen kirjoitetut tiedot paljastavat, että suomut ovat peräisin Saimaassa uineesta säynävästä. Näyte on otettu vuonna 1946.
Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä Taivalkoskella sijaitsevasta Suomen ainoasta kalansuomuarkistosta löytyy. Riista- ja kalantutkimuslaitoksen Ohtaojan toimipisteessä on arkistoitu tähän mennessä noin 28 000 pussillista suomuja. Lisäksi noin 15 000 suomupussin tallennusvaihe on menossa.
- Kun mukaan lasketaan kaikki, myös arkistoimattomat, näytteet, Ohtaojalla on helpostikin yli miljoona suomua, Hokki arvioi.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tiedostosta löytyy tietoja muun muassa 27 kalalajista. Taimenesta otettuja suomunäytteitä on noin 1 600 kappaletta, lohesta noin 1 500 kappaletta ja siiasta noin 9 500 kappaletta. Vanhimmat näytteet ovat vuodelta 1928.
- Tiedostoon tallennetaan kalalaji, pyyntivuosi, kalastajan nimi. Lisäksi sinne tallennetaan pyyntipaikkatiedot eli vesistöalueen nimi numeroineen ja koordinaatteineen.
Arvokasta tietoa
Kalantutkijoille arkiston tarjoama tieto on arvokasta: dna-analyysejä tekemällä suomusta nähdään esimerkiksi se, onko joku kalakanta pysynyt vuosien saatossa samanlaisena. Tutkimuksessa vanhan suomun tietoja verrataan nykyaikana samassa vesistössä elävän saman kalalajin tietoihin.
- Suomuista nähdään kalan historia pyyntihetkestä taaksepäin, muun muassa se, minkä ikäinen kala on, miten se on kasvanut ja minkä mittainen se on eri ikävuosina ollut.
Tutkijat ovat Hokin mukaan tehneet dna-vertailuja esimerkiksi Iijoen lohesta ennen voimalaitosta ja sen jälkeen, jolloin tutkimusaineiston aikaväli on ollut noin 40 vuotta. Hokki itse on tutkinut Oulujärven kuhista vuonna 1946 otetut suomunäytteet ja tehnyt niistä ikämääritykset.
Säilyy paperipussissa
Kalansuomujen arkistoinnin päätarkoituksena on säilyttää vanha aineisto, joka on kerätty vuosilta 1945-1977. Suomuaarteet päätyivät Taivalkoskelle vuosina 1997-1998, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ei ollut enää Helsingissä tilaa niiden säilyttämiseen. Osa suomuista on peräisin kalataloussäätiön ajoilta.
Suomunäytteistä valtaosa on tutkijoiden keräämiä, mutta jokunen pussi on Hokin mukaan tullut tavallisista kalastajilta joko tutkijoiden pyynnöstä tai heidän omasta aloitteestaan.
- Kun tulee väittelyä kalalajista, silloin halutaan varmistus asiaan ja lähetetään suomu tutkittavaksi, Hokki pohtii syitä kalastajien aktiivisuuteen.
Helsingistä tulleet suomupussit on käyty Taivalkoskella yksitellen läpi ja vasta sen jälkeen ne on arkistoitu lukittuun huoneeseen. Aikaa vievässä työssä on ollut apuna muun muassa siviilipalvelusmies.
Suomuarkiston viereisessä huoneessa on vielä iso pino laatikoita, joiden suomusisältöä ei ole vielä ehditty tutkia, saati tallentaa arkistoihin.
- Ainakin vanhoista näytteistä päätellen kalansuomu on ikiaikainen, jos se säilytetään oikeaoppisesti kuivassa tilassa paperipussissa, Hokki tuumaa.