Globalisaatio on Suomelle ja suomalaisille suuri haaste, jopa vakava uhka ainakin suomalaiselle työllisyydelle.
Perjantaina Technopoliksen Smarthousessa pidetyssä Kalevan tietoiskussa kävi myös selkeästi ilmi se, että käynnissä oleva globaali rakennemuutos on myös Suomelle valtava mahdollisuus - mahdollisuuden hyödyntämisessä alkaa vain olla kiire.
Teknologiateollisuuden puheenjohtajan Martti Mäenpään mukaan mahdollisuuden hyödyntämisen edellyttämät päätökset ovat poliittisten päättäjien takana.
Mäenpään mukaan poliitikot tietävät missä mennään, mutta he eivät tee mitään. He ovat tyytyväisiä, kun sveitsiläiset kertovat menneeseen aikaan keskittyneiden arviointimittareiden perusteella, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa.
"Mikään ei muutu, koska aina on jotkut vaalit lähestymässä eikä äänestäjiä haluta suututtaa ikävillä päätöksillä", Mäenpää muistutti.
Oikeanlainen osaaminen, kansainvälisesti kilpailukykyisten yliopistojen luominen, lisäpanostukset tutkimukseen ja teknologiaan sekä verojärjestelmän uudistaminen olivat niitä poliitikoilta pikaisesti odotettavia avainpäätöksiä, jotka nousivat selvästi esiin Kalevan päätoimittajan Risto Uimosen johtamassa globalisaatiokeskustelussa.
Osaaminen tuo
rahavirrat Suomeen
PKC Groupin hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari esiintyi tilaisuudessa selkeänä globalisaation kannattajana, mutta samalla hän kantoi huolta kansainvälisesti toimivien yritysten suomalaisesta osaamis- ja omistuspohjasta.
"Voittojen kotiuttaminen ja sitä kautta yhteisöverojen maksaminen Suomeen ulkomailla tehdystä jalostuksesta voi perustua vain suomalaisten tuoteoikeuksiin, tehtyihin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, asiakkuudenhallintaan, rahoitukseen ja riskienhallintaan, logistiikan järjestämiseen ja liikkeenjohtoon. Nämä ovat myös ne olennaisimmat osat, joissa suomalaista osaamista jatkossakin tarvitaan suomalaisissa konserneissa", Suutari listasi.
"Paperituotteiden hinnat laskevat noin kaksi prosenttia vuodessa, eli kymmenen vuoden kuluttua meidän pitäisi tehdä paperia 20 prosenttia halvemmalla, jotta pääsisimme samaan tulokseen. Tarvitaan koulutusta ja isoja innovaatioita, että suomalaiset laitokset pysyvät tässä kehityksessä kilpailukykyisinä", Stora Enson Oulun paikallisjohtaja Pentti Ilmasti sanoi ja löysi heti yhden olennaisen innovaatiokohteen suomalaisinsinööreille: sata vuotta suurinpiirtein samanlaisena pysyneen paperikoneen.
Koulutus
avainasemassa
Yleisön joukosta Raimo Siurua Onlife Oy:stä kysyi yritysjohtajien osaamisesta. Siurua esitti, että innovaatiot syntyvät osaltaan siitä, että johtajat huolehtivat asioiden sujumisesta ja työilmapiiristä niin, että innovaatioiden synnylle jää tilaa.
Technopoliksen toimitusjohtajan Pertti Huuskosen mukaan yritysjohtajien osaaminen ei ole riittävällä tasolla, mutta tilanne on kuitenkin parantunut Oulunkin seudulla kovasti. Huuskosen mukaan yritysmaisen johtajuuden pitäisi levitä myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallintoon, jotta "osaamisen maailmansodassa" menestyttäisiin
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen tulo mukaan kenttään on korottanut yleistä koulutuksen tasoa.
Hänen mukaansa Oulussa koulutuskentässä rakenteelliseen uudistamiseen on valmiuksia myös yliopiston puolella. Hän toivoi myös yrityselämän ottavan asiaan kantaa - Martti Mäenpää antoi siihen suoran lupauksen.