Suomen ahmat saavat usein leikkiä do­ku­men­teis­sa ul­ko­maa­lai­sia

Ulkomaalaisissa luontodokumenteissa kuvataan usein suomalaisia villieläimiä esimerkiksi ruotsalaisina. -- Ruotsalaiset ja norjalaisetkin käyvät paljon kuvaamassa ahmoja, karhuja ja susia, koska siellä on kielletty villieläinten ruokkiminen haaskoilla, kertoo luontokuvaaja Kari Kemppainen.

Ahma nimeltä Länttä paistattelee päivää Kuusamon suurpetokeskuksessa.
Ahma nimeltä Länttä paistattelee päivää Kuusamon suurpetokeskuksessa.

Ulkomaalaisissa luontodokumenteissa kuvataan usein suomalaisia villieläimiä esimerkiksi ruotsalaisina.

-- Ruotsalaiset ja norjalaisetkin käyvät paljon kuvaamassa ahmoja, karhuja ja susia, koska siellä on kielletty villieläinten ruokkiminen haaskoilla, kertoo luontokuvaaja Kari Kemppainen.

Kemppaisen mukaan huijaus on normaali käytäntö maailmalla. Eläintarhoissa kuvataan olevinaan aitoa luontoa. Lisäksi käytetään kesyjä eläimiä, eläintenkouluttajia ja arkistokuvaa.

Savon Sanomat kertoi torstaina, että Ylen Avara luonto -sarjan dokumentti Uralin karhuista oli kuvattu isolta osin Suomessa. Kemppainen auttoi dokumentin tekijöitä kuvausjärjestelyissä. Hän myy Kuhmossa eläintentarkkailu- ja kuvaustuotteita Boreal Wildlife Centre -yrityksessä.

Monet muutkin ulkomaalaiset ympäri Euroopan ovat käyneet kuvaamassa Suomessa, kertoo Kemppainen. Kerran ohjaaja Sir David Attenborough luuli, että Kemppaisella on ahmatarha ja olisi halunnut sinne kuvaamaan. Kemppainen oli aikaisemmin tehnyt dokumentin, jossa esiintyi luonnossa poikkeuksellinen viiden ahman lauma.

-- Eivät he sitten tulletkaan kuvaamaan, kun kuulivat, että olen itse viettänyt 750 vuorokautta pienessä piilokojussa, Kemppainen kertoo.

Kemppaisen mukaan suomalaiset kuvaajat eivät yleensä huijauskeinoja käytä.

-- Ainoastaan suurpetoja kuvattaessa on pakko käyttää haaskoja. Yhteen susielokuvaan olen kuvannut suden pentuja Ranuan eläinpuistossa, mutta se on kerrottu lopputeksteissä. Pohjoismaalaiset ovat viimeisiä tekijöitä, jotka haluavat näyttää, miten luonto oikeasti toimii.

Käsikirjoitukset kuin toimintaelokuvista

Syynä huijaamiseen ovat aika, raha ja käsikirjoitukset.

-- Suuret firmat tekevät käsikirjoituksen kuin pitkään elokuvaan. Esimerkiksi saksalaisilla oli parin minuutin tarina, jossa ahma tulee ja ottaa jäihin hukkuneen hirven toisen etujalan.

Kuvaustilanteessa ahma söikin ensin etujalan sijaan hirven turvan kahdesti, joten ruhoon piti jäädyttää kiinni kahdesti uusi turpa. Jäätyneen hirven asentokaan ei miellyttänyt. Hirvi piti sulattaa saunassa ja jäädyttää uuteen asentoon.

-- Yleensä kaikissa huikaisevissa kuvakulmissa on käytetty dopingia, Kemppainen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä