"Tämä asia täytyy järjestää", sanoi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) kuultuaan Kiirunassa, ettei Suomella ole lainkaan erikseen nimettyjä varoja arktisen tutkimuksen edistämiseen.
Alkamassa on Kansainvälinen polaarivuosi 2007-2008, joka on hyvin harvoin toistuva tiedeyhteisön ponnistus napa-alueiden tutkimuksen ja tuntemuksen hyväksi. Edellinen vastaava kerta oli 1950-luvun lopulla.
Kiirunassa on meneillään arktisten maiden parlamenttien kahden vuoden välein toistuva konferenssi, jossa polaarivuosi oli yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista.
Suomella on perinteisesti ollut erikseen nimettyä rahaa Etelämantereen tutkimukseen, mutta pohjoinen suunta on hoidettu projektikohtaisesti ilman erityistä panostusta. Kuitenkin alueet ovat lähellä Suomea, ja esimerkiksi arktiseen teknologiaan liittyy myös taloudellisia intressejä.
Polaarivuotta ei budjettisuunnittelussa ole lainkaan otettu huomioon, mikä on haitannut esimerkiksi pohjoisen yliopistojen aikeita. Tosin monen muunkin maan panos on ollut vaatimaton tiedeyhteisön tavoitteisiin nähden.
Jaakonsaari ja konferenssiin myös osallistunut kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) aikovat ottaa eduskunnassa esille myös Arktisen yliopiston tilanteen. Opetusministeriö rahoittaa Arktisen yliopiston Rovaniemellä toimivan sihteeristön, mutta on juuri päättänyt lopettaa yliopiston liikkuvuusohjelman rahoituksen. Kyseessä on Suomen itsensä aikanaan tekemä aloite, johon on pitkillä neuvotteluilla saatu muitakin maita sitoutumaan mukaan, ja Suomen vetäytyminen olisi Arktista neuvostoa hoitavan ulkoministeriön ja yliopiston itsensä mielestä hyvin kiusallista. Kyse on 80 000 eurosta.
Alueen kansainvälisessä yhteistyössä suhteellisen pienet rahasummat saattavat olla poliittisesti vaikeita. Rundgren nosti Kiirunassa esiin Arktisen neuvoston hyväksymän projektitukialoitteen, jonka avulla uusia pohjoisia projekteja autettaisiin nopeammin liikkeelle. Yksi niistä voisi olla tietoteknologian hyödyntäminen Länsi-Lapin ja Ruotsin raja-alueella.
Kyse on kaikkiaan kolmesta miljoonasta dollarista, mutta sekin on ollut jäissä, koska Venäjä ei ole toistaiseksi sanonut tulevansa mukaan ja muut maat haluavat myös Venäjän kantavan asiassa osuutensa.
Pohjoiseen tutkimukseen tehdään Suomessa muutenkin aloitteita. Oulun yliopiston Thule-instituutissa on luonnosteltu uutta "pohjoisuustutkimuksen osaamisyhteisöä", joka toimisi eurooppalaisten tutkimuslaitosten, yrityselämän ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Aloitteella on kytkentä EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen, jonka uudet periaatteet hyväksytään syksyllä.