Suomi on antanut Euroopan unionin puolustuksesta ja turvatakuista esityksen, joka jätettiin keskiviikkona puheenjohtajamaa Italialle, muille EU-maille ja eduskunnalle. Muotoilu siunattiin keskiviikkona ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa, presidentti Tarja Halosen johdolla.
Ehdotuksen sanamuotoa ei kuitenkaan haluttu julkistaa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) perusteli salaamista sillä, että se haluttiin ensin antaa neuvottelukumppaneille ja eduskunnalle ja sillä, että neuvottelut ovat kesken ja herkässä vaiheessa. Ehdotukselle odotetaan tukea ainakin Ruotsilta ja Irlannilta.
Suomen ehdotus koskee EU:n keskinäistä avustusvelvoitetta ja turvatakuita, mutta ei rakenneyhteistyötä.
"Suomen tavoite on keskinäistä avustusvelvoitetta koskeva sanamuoto, jonka mukaan avun antamisesta ja sen muodoista päättäisi kukin jäsenmaa itse. Apu voisi olla luonteeltaan muutakin kuin sotilaallista ja sen antaminen perustuisi vastaanottavan maan suostumukseen ja myötävaikutukseen", Vanhanen luonnehti.
Päätavoite on edelleen se, että puolustuspolitiikasta tehtävät ratkaisut olisivat edelleen yhteisiä ja koskisivat sekä Naton jäseniä että liittoutumattomia maita, korosti Vanhanen.
Viime viikonloppuna ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ehdotti Napolissa perjantaina ulkoministerikokouksessa muotoilua, jossa todetaan, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut jäsenmaa voi pyytää sotilaallista ja muuta apua muilta mailta. Esitys sai tukea Ruotsilta, Irlannilta ja Britannialta.
Puheenjohtajamaa Italia jätti Napolin jälkeen myös oman ehdotuksensa, jossa muotoilu turvatakuista on selvästi tiukempi. Siinä todetaan, että jos yhtä jäsenmaata vastaan hyökätään, ovat muut jäsenmaat velvollisia auttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Tuomioja korosti, että neuvottelut jatkuvat ja että Italia on luvannut tehdä uuden ehdotuksen. Suomi on avoin myös muille ehdotuksille, kunhan ne tekevät selväksi että päätökset avun pyytämisestä ja antamisesta tehdään joka maassa erikseen.
- Ei kukaan ole vielä naulannut kantaansa näihin ehdotuksiin. Suomi haluaa vahvistaa jäsenmaiden keskeistä solidaarisuutta, mutta jäsenmaat päättävät miten tämä tapahtuu. - Otamme uuden tärkeän askeleen unionin keskinäisen solidaarisuuden kehittämiseksi, mutta emme ota uusia velvoitteita mitä tulee sotilaalliseen yhteistyöhön, Tuomioja sanoi.
Vanhanen halusi tehdä eroa turvatakuiden ja keskinäisen avustusvelvoitteen välille. "Keskinäinen avustusvelvoite antaa avun luonteen ja muodon osalta paljon laajemman tulkinnanvaran. Turvatakuukäsite oli konventin esityksessä ja se on jäänyt elämään, se käsite", Vanhanen muotoili.
Vanhanen ei osannut sanoa, milloin Suomen ehdotus julkistetaan. Ehdotus on annettu eduskunnalle vaitiolopyynnön saattelemana.
"Aika näyttää ... niin kauan kuin neuvottelut ovat kesken, niin osana neuvotteluprosessia harkitaan mikä on julkista ja mikä ei", Vanhanen empi.
Ulkoministeri oli nopeamman aikataulun kannalla.
"Todennäköisesti se on käytännössä huomenna (torstaina) julkinen, kun saamme tämän kirjeenvaihdon selväksi", sanoi Tuomioja.
Ydin halutaan avoimemmaksi
Suomi on valmis hyväksymään ehdotetut artiklat puolustuksen rakenneyhteistyöstä, eli puolustusytimestä. Muotoilujen toivotaan kuitenkin vielä kehittyvän avoimuuden suuntaan. Suljetuksi ytimeksi katsotaan käytäntö, jossa mukaan lähtenyt maaryhmä päättäisi keskenään Euroopan puolustusyhteistyöhön kelpuutettavista valtioista. Rakenneyhteistyön tavoite on kehittää voimavaroja vaativia kriisinhallintaoperaatiota varten.
Vanhasen mielestä puolustusyhteistyö on jo kehittynyt avoimempaan suuntaan neuvottelujen aikana.
"Artiklat ja pöytäkirja ovat periaatteessa Suomen hyväksyttävissä vaikkakin niiden muotoilua tulee edelleen kehittää yhteistyön avoimuutta lisäävään suuntaan", Vanhanen sanoi.
Ehdotuksen mukaan ytimeen liittyneet maat päättävät keskenään määräenemmistöllä, pääsevätkö uudet tarjokkaat mukaan. Tätä pitää vielä Vanhasen mielestä tehdä avoimemmaksi. Konventin esitys oli se, että maaryhmän pitäisi yksimielisesti päättää laajentumisestaan. Vanhasen mielestä tämä muutos oli merkittävä edistysaskel.
Suomen ehdotuksen sisältö:
Suomen ehdotus esiteltiin Napolin ulkoministerikonklaavissa vain suullisesti. STT:n epävirallinen käännös ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) viikonloppuna esittelemästä luonnoksesta on seuraava:
"Jos jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, voi se pyytää muita jäsenmaita antamaan apua ja tukea kaikin käytettävissä olevin, sotilaallisin tai muin keinoin, YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaisesti. Sitoumukset ja yhteistyö tällä alueella pysyvät yhdenmukaisina Naton sitoumusten kanssa. Nato säilyy kollektiivisen puolustuksen perustana niillä jäsenmailla, jotka ovat Naton jäseniä."
Englanninkielinen alkuperäisluonnos oli STT:n saamien tietojen mukaan seuraavanlainen:
"If a Member State is the victim of an armed aggression, it may request that the other Member States give aid and assistance by all means in their power, military or other, in accordance with article 51 of the UN Charter. The commitments and cooperation in this field will remain consistent with the commitments in Nato, which remains the basis for collective defence for those Member States which are members of Nato."