Suomen valtio on saanut langettavan tuomion Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimelta. Tuomioistuimen torstaina tekemän päätöksen mukaan helsinkiläisen naispuolisen asianajajan ilmaisuvapautta loukattiin, kun asianajaja tuomittiin maksamaan korvauksia syyttäjälle tämän toiminnan arvostelemisesta rikosjutun käsittelyn yhteydessä.
Asianajaja puolusti vuosina 1992 ja 1993 petosjutussa syytettyä henkilöä Kokkolan raastuvanoikeudessa. Hän ei ollut tyytyväinen syyttäjän toimintaan, vaan katsoi muistiossaan tämän syyllistyneen manipulointiin ja todisteiden laittomaan esittämiseen. Oikeus torjui näkemyksen ja asianajajan päämies sai tuomion.
Syyttäjä nosti asianajajaa vastaan jutun oikeuden halventamisesta. Asianajaja tuomittiin 1994 vastoin parempaa tietoa tehdystä halventamisesta sakkoihin sekä maksamaan korvauksia syyttäjälle ja oikeudenkäyntikuluja valtiolle.
Sekä asianajaja että syyttäjä valittivat korkeimpaan oikeuteen. Se poisti tapauksen vähäisyyden vuoksi sakot, mutta säilytti vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen.
Asianajaja vei jutun ihmisoikeustuomioistuimeen. Viisi tuomaria puolsi ja kaksi vastusti tehtyä päätöstä, jonka mukaan valtio joutuu maksamaan ei-rahallisesta vahingosta 5 042 euroa ja rahallisesta vahingosta 1 900 euroa korvauksia valittajalle. Lisäksi hänen 6 500 euron suuruiset kulunsa korvataan.
Tuomioistuin huomautti, että puolustusasianajajan ilmaisuvapautta voidaan rajoittaa demokraattisessa yhteiskunnassa vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Korkeimman oikeuden tuomio ei ollut oikeassa suhteessa tavoitellun päämäärän kanssa.
Tuomarit katsoivat, että vaikka jotkut asianajajan arvostelussaan käyttämät sanamuodot olivat asiattomia, hänen kritiikkinsä kohdistui pelkästään syyttäjän toimintaan puolustuksen asiakasta vastaan nostetussa oikeusjutussa.
Virkamiestä voidaan lisäksi arvostella joissakin tapauksissa laajemmissa rajoissa kuin yksityistä henkilöä.
Ranskan Strasbourgissa toimivaan ihmisoikeustuomioistuimeen voivat valittaa kaikki Euroopan neuvoston jäsenmaiden asukkaat, jotka epäilevät valtion kohdelleen heitä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti.
Sopimuksessa on määritelty kansalaisoikeuksien ohella mm. viranomaisten ja tuomioistuimien toimintaa koskevat velvoitteet.
Suomesta tuli Strasbourgiin viime vuonna 105 uutta valitusta. Langettavia tuomioita Suomen valtio on saanut aiemmin toistakymmentä kappaletta.
