Lipljan Suomen vastuu Kosovon rauhan turvaamisessa kasvaa merkittävästi keväällä.
Tällä hetkellä suomalaiset huolehtivat 100 000 kosovolaisen turvallisuudesta. Helmikuun lopussa vastuualue laajenee, kun pääkaupungin Pristinan kupeessa oleva ongelmallinen Kosovo Polje siirtyy suomalaisille. Nyt noin 40 000 asukkaan taajamasta vastaavat norjalaiset Kfor-sotilaat.
Todellisen haasteen suomalaiset ottavat vastaan toukokuussa, kun Kosovon keskisen rauhanturvaprikaatin komentajuus siirtyy Suomelle. Suomi saa prikaatin komentajuuden ensimmäisenä Naton ulkopuolisena maana Kosovossa.
"Se on iso asia ja suuri luottamuksen osoitus Suomen puolustusvoimille", sanoo rauhanturvapataljoonan komentaja Hannu Alén Lipljanissa.
Suomen pataljoonassa on tällä hetkellä 684 rauhanturvaajaa. Kaikkiaan Kosovon rauhanturvaoperaatiossa on 753 eri tehtävissä toimivaa suomalaista. Prikaatin komentajuus nostaa suomalaisten kokonaisvahvuuden noin 800:aan. Pataljoonan vahvuus supistuu, mutta esikuntatehtäviin tarvitaan noin 120 hengen lisäys.
Kaikki alkoi
Kosovo Poljesta
Kosovo Polje on monella tapaa ongelmallinen alue Kosovossa. Serbien ja albaanien nykyisen konfliktin alkusanat lausui siellä Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic kesäkuussa 1989.
Nyt Haagin sotarikostuomioistuimessa syytettynä oleva Milosevic lupasi tuolloin, ettei serbejä enää koskaan lyötäisi heidän pyhällä maallaan. Kosovossa on suuri määrä ortodoksisten serbien uskonnollisia keskuksia.
Kosovo Poljen asukkaista vajaa kymmenesosa on enää serbejä.
"Tilanne siellä on etnisesti varsin rauhallinen, mutta ongelmina ovat rikollisuus, huumeet ja prostituutio", everstiluutnantti Alén kuvaa uutta vastuualuettaan.
Kosovon etninen jännite on selvästi lientynyt, eivätkä rauhanturvaajat ole enää niin näkyvä osa Kosovon arkea. Rauhanturvaajien määrä on supistunut lähes 50 000:sta noin 28 000:een. Tavoitteena on, että määrä voitaisiin pudottaa vuoden 2004 loppuun mennessä 15 000:een.
Kevät tuo
levottomuudet
Kosovossa ongelmiksi ovat nousseet albaanien keskinäiset aseelliset välienselvittelyt ja poliittiset murhat, joiden kohteeksi ovat joutuneet erityisesti presidentti Ibrahim Rugovan maltillista linjaa tukevat poliitikot. Sen enempää kansainväliset poliisit kuin paikalliset viranomaisetkaan eivät ole kyenneet selvittämään murhia.
Kevät on suhteellisen levotonta aikaa Balkanilla, ja Suomen rauhanturvapataljoonassakin varaudutaan mahdollisiin etnisiin ja poliittisiin yhteenottoihin. Merkkejä levottomuudesta on jo ollut ilmassa Presovon laaksossa Serbian puolella.
Serbian poliisit tekivät alueella ison asetakavarikon ja pidättivät toistakymmentä albaania viime viikonvaihteessa. Albaanien taistelusiipi on uhannut joukkojensa liikekannallepanolla, jos pidätykset jatkuvat. Suomen pataljoonan alueella Lipljanissa tilanne on ollut jo pitkään rauhallinen. Kosovo on ollut YK:n väliaikaisessa hallinnassa Naton pommi-iskujen jälkeen kesästä 1999, ja alueen turvallisuudesta ovat vastanneet Nato-johtoiset Kfor-sotilaat.
Vajaasta kahdesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on serbejä. Sodan päätyttyä Kosovosta pakeni eri arvioiden mukaan 200 000 serbiä, jotka asuvat yhä pakolaiskeskuksissa pääasiassa Etelä-Serbiassa. YK:n päätöslauselman mukaisesti serbeillä olisi mahdollisuus palata, mutta he eivät ole kyenneet sitä tekemään taloudellisista ja poliittisista syistä.