Suomi aloittaa ensi viikon alussa EU:n puheenjohtajamaana. Puolivuotiskausi tulee olemaan monestakin syystä työläs.
Suomesta tulee ensi maanantaina EU:n puheenjohtajamaa kolmannen kerran jäsenyytemme aikana. Aiemmat kerrat olivat vuosina 1999 ja 2006.
Puheenjohtajan urakka on periaatteessa aiemmista kerroista keventynyt. Puheenjohtajamaa ei enää vedä huippukokouksia, ei myöskään ulkoasiain neuvostoa. Edellisiä johtaa EU:n pysyvä puheenjohtaja ja jälkimmäisiä unionin ulkoministeriksikin kutsuttu ulkoasiain korkea edustaja.
Kevyeksi puheenjohtajan taakkaa ei voi silti kutsua. Puheenjohtajamaa esimerkiksi suunnittelee ja vetää EU:n keskeisen elimen eli neuvostojen kokouksia työryhmätasolta aina ministerikokouksiin.
On ainakin kolme muuta asiaa, joiden takia Suomen ministereillä ja virkamiehillä on edessään hikinen puolivuotisjakso. Ensinnäkin lokakuun lopussa umpeutuu takaraja, johon mennessä Britannian EU-eron pitäisi ratketa.
Mitä tuolloin tapahtuu ja mitä sitä ennen tapahtuu, on arvailua. Britannian mahdollinen tuleva pääministeri Boris Johnson lupailee jo uusia neuvotteluja EU:n kanssa.
Brexit siis pysyy otsikoissa ja kuluttaa EU-johtajien aikaa ja energiaa vielä kuukausia. Syksyllä edessä voi olla kaoottisia viikkoja, jotka tosin olisivat sekasortoisempia Britannialle kuin EU:lle.
Toinen iso asia on EU:n johtohenkilöiden valinta ja uusien toimielinten työn aloitus. Parhaassa tapauksessa EU:n johtajat saavat levällään olevat nimityskortit järjestykseen tulevan sunnuntain ylimääräisessä huippukokouksessa.
Jos nimitysruletista pyörähtää näkyville edes komission tulevan puheenjohtajan nimi, EU:n pysyvän puheenjohtajan, EU-parlamentin puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan valinnat on jo helpompi tehdä.
EKP:ssä on esillä myös kaksi suomalaisnimeä, Erkki Liikanen ja Olli Rehn, joiden kyvykkyyttä pääministeri Antti Rinne (sd.) on jo muiden EU-maiden johtajien tietoon tuonut. Tiistaina komission puheenjohtajapeliin ponnahti Politico-verkkolehdessä myös Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb.
Suomen puheenjohtajuuspöydällä ovat myös EU:n rahankäytön kehykset vuosille 2021–2027. Suomen kaudella aletaan keskustella jo siitä, paljonko jäsenmaat EU:lle maksavat ja sieltä saavat. Vastuupaikalla neuvotteluissa on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
Puheenjohtajamaa ei pysty valitsemaan EU:n isoja teemoja mutta omia korostuksia voi tuoda esiin. Suomen hallitus julkistaa tavoitteensa tänään.
Hallitusohjelman ja aiempien puheenvuorojen perusteella voi odottaa, että Suomi aikoo korostaa EU:ta maailman ilmastopolitiikan johtajana sekä arvoyhteisönä.
Kummatkin tavoitteet ovat tulevaisuutta ajatellen aivan olennaisia, mutta niiden edistäminen on erittäin vaativa tehtävä. Ilmastopolitiikka jakaa vakavasti EU:ta, kun unionin hiilimaat haluavat jarruttaa yhteisiin, melko kunnianhimottomiinkin tavoitteisiin pääsyä. Rinteen kabinetin jäsenten kykyjä ja taitoja mitataan siinä, päästäänkö näissä asioissa eteenpäin.