Euroopan unionin ja ehdokasmaista Bulgarian ja Romanian kilpailukykyministerit kokoontuvat alkuviikosta Jyväskylään etsimään uusia keinoja, joilla voitaisiin lisätä vanhan mantereen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tavoitteena on herätellä keskustelua eurooppalaisen innovaatiopolitiikan suunnasta ja sisällöstä.
Epävirallinen kokous lisää kilpailukyvystä vastaavien ministerien vuorovaikutusta ja mahdollistaa sen, että kukin maa voi tuoda esille omia ongelmiaan. Päätöksiä epävirallisissa kokouksissa ei tehdä, mutta ministerit voivat saada uusia ideoida, jotka voivat myöhemmin heijastua EU:n päätöksentekoon, huomauttaa innovaatio-ohjelman ohjelmajohtaja Timo Kekkonen Sitrasta.
"Kun kokous on heti puheenjohtajuuskauden alussa, se antaa eväitä, miten kilpailukykyneuvoston asioita ja innovaatiopolitiikkaa virallisissa yhteyksissä viedään eteenpäin", hän sanoo.
Firenzen Yliopistollisen Eurooppa-instituutin tutkija Samppa Rohkimainen arvioi, että ministerit voivat kokouksessa löytää yhteistoiminnan alueita. Perinteisiä teollisuusministerien, nykyisiä kilpailukykyministerien tapaamisia hän pitää tärkeänä osana pyrkimyksissä vahvistaa Euroopan asemaa talousalueena Yhdysvaltoja ja Aasiaa vastaan.
"Kiinaan siirtyy tuotantoa ja Intiaan tuotekehitystäkin. Jos Euroopassa ei mietiskellä, miten suuntaisimme toimintaa, niin huonosti käy."
Innovaatiotoiminnan kärkimaaksi tunnustetulla Suomella olisi nyt puheenjohtajakaudellaan tilaisuus lunastaa painoarvoa EU:n kilpailukykyasioissa, uskoo Rohkimainen. Samoilla linjoilla on Kekkonen.
"Suomella on hyvä maine, ehkä osittain todellisuutta parempi, innovaatiopolitiikan toteuttajana. Uskon, että meitä kuunnellaan tällä sektorilla enemmän kuin monella muulla alueella. Puheenjohtajuus antaa viedä asioita eteenpäin", Kekkonen uskoo.
Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteena on, että innovaatiopolitiikassa siirryttäisiin yleisestä hyväksyvästä "hyminästä" kohti konkreettisia toimenpiteitä.
"Euroopan kilpailukyky, tuottavuuskehitys ja tutkimuspanostukset ovat jäämässä jälkeen muusta maailmasta. On hyvä, että ne nostetaan esille", Timo Kekkonen lausuu.
Innovaatioista heikosti
kaupallista hyötyä
EU:n keskeisenä ongelmana on se, että innovaatiopanostuksia ei kyetä muuntamaan menestystuotteiksi. Suomessa ongelma korostuu, kun tutkimukseen ja tuotekehitykseen syydetään suhteessa vielä enemmän rahaa.
Joissakin Euroopan maissa yritykset eivät mielellään lähde mukaan kehittämään innovaatiojärjestelmää, mutta Suomessa kansallista sosiaalista pääomaa luodaan tiiviimmin yhteisrintamana.
"Suuret maat uskovat pärjäävänsä omilla kielialueillaan, ja vanhoissa kulttuureissa institutionaaliset muutokset tapahtuvat jähmeästi. Suomessa on perinteet suurille muutoksille. Kellumme hyvin laineilla, emmekä uppoa helposti, jos aina löytyy jokin uusi osaamisalue", oululaislähtöinen Samppa Rohkimainen toteaa.
Pieni maa ei voi olla hyvä kaikilla alueilla, vaan joutuu tekemään valintoja. Timo Kekkonen arvioi, että mobiiliteknologia ja koko it-ala voi tarjota Suomelle riskien lisäksi vielä paljon mahdollisuuksia esimerkiksi palvelu- ja terveydenhuoltosektorilla ja muilla teollisuuden aloilla.