Brysselin Eurooppa-koulu I:n rehtorin Kari Kivisen mukaan Suomen olisi nopeasti lisättävä kansainvälistä koulutustarjontaansa, jotta maahan saadaan rekrytoitua mahdollisimman paljon ulkomaista asiantuntemusta.
Kivinen huomauttaa, että Suomi ei pärjää tulevaisuudessa, elleivät teollisuus ja tutkimus saa rajojensa ulkopuolelta tietotaitoa.
"Ulkomaalaisia eksperttejä ei saada maahan, jos heidän perheensä lapset eivät voi käydä tasokasta koulua ja kirjoittaa ylioppilaaksi Suomessa omalla äidinkielellään", Kivinen sanoo.
Hän onkin mielissään siitä, että Helsingin eurooppalainen koulu aloittaa toimintansa ensi syksynä. EU-kouluissa ylioppilastutkinto tehdään jollain EU:n virallisista kielistä. Eurooppa-koulujen ylioppilastutkinto tuottaa kaikissa EU-maissa samat oikeudet kuin kansalliset tutkinnot.
Tähän asti vain hyvin harva Suomessa toimiva toimiva IB-lukio tai kielikoulu on pystynyt vastaamaan kansainvälisiin haasteisiin, mikä on sulkenut monen ulkomaalaisen mahdollisuudet valmistua ylioppilaaksi Suomessa.
Kivisen luona Brysselissä käy paljon suomalaisia rehtoreita ja kuntatason päättäjiä tutustumassa Eurooppa-koulun konseptiin.
Usein ajatellaan, että omassa maassa koulujärjestelmä on toteutettu muita paremmin. "Uusi opettaja aluksi muistuttaa, kuinka hänen maassaan asiat tehdään. Minullakin kesti jonkun aikaa huomata, että osataan sitä muuallakin", Kivinen myöntää.
Suomalaisia onkin yhä enemmän alkanut kiinnostaa, kuinka järjestelmä, jossa saman katon alla annetaan opetusta samoilla ehdoilla kaikilla kielillä, toimii.
"Ja toimiihan se. Suomessa ruotsin- ja suomenkieliset koulut ovat usein erillään. Jos ne yhdistettäisiin Eurooppa-koulun mallin mukaisesti, kaikki hyötyisivät", Kivinen arvelee.
Kivinen tapasi viimeksi perjantaina Brysselissä Turun yliopiston kansainvälisen yksikön edustajia, jotka oli toivoivat kansainväliä kontakteja ja etsivät turkulaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja.
Eurooppa-koulujen johtokunnan kokous pidetään Helsingissä Säätytalolla 14.--16. huhtikuuta. Puheenjohtajana toimii opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen.
Euroopan komissio sekä Euroopan patenttivirasto ovat myös virallisesti johtokunnan jäseniä. Kaikkiaan kokoukseen osallistuu noin 75 vierasta. Pääaiheena on Eurooppa-koulujärjestelmän reformi.