Suomi tavoittelee edelleen korkeimman tason aluetukea Pohjois- ja Itä-Suomeen EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi keskiviikkona valtioneuvoston Agenda 2007-seminaarissa, että olennaista ei kuitenkaan ole se miltä luukulta tuki maksetaan, vaan tukien varmistaminen harvaan asutuille ja syrjäisille alueille.
Vanhanen totesi, että Suomi on rahoitusneuvotteluista käytävissä neuvotteluissa asemoitunut ääripäiden välimaastoon. Toisella puolella ovat Ruotsin vetämät nettomaksajamaat, jotka haluavat supistaa unionin budjetin jatkossa mahdollisimman tiukaksi, ja rajata sen koon noin yhteen prosenttiin unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Toisessa päässä ovat köyhemmät maat ja EU:n komissio. Komission ehdotus uudeksi rahoituskehykseksi lähtee siitä, että unioni hoitaisi vanhat tehtävänsä, mutta panostaisi jatkossa selvästi enemmän uusiin tehtäviin kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä ulkosuhteiden hoitamiseen. Se merkitsisi, että EU:n budjettikatto voisi nousta kaudella 1,23 prosenttiin.
Suomi on asettanut tavoitteeksi enintään noin 1,1 tason budjetille.
Vanhasen mukaan Suomen edun mukaista ei ole vaatia budjetin kuromista erittäin tiukaksi. Se karsisi pois nimenomaan niitä tukia, joista Suomi on eniten hyötynyt menneinä vuosina. Suomi ei hyödy erityisen paljon EU-budjetin suurista tukimomenteista, kuten perinteisistä maataloustuista tai unionin köyhimmille alueille suunnatusta tavoite 1-tuesta.
Hyvin tiukka EU-budjetti voisi siten heikentää Suomen nettomaksuasemaa entisestään, jos esimerkiksi tutkimus- ja kehitysapurahoista leikataan.