Suomella on tarvittavat valmiudet sars-taudin toteamiseen. Professori Antti Vaheri kertoi lääkäripäivillä, että laboratoriodiagnostiikka kaikkine turvajärjestelyineen on saatu kuntoon Helsingin yliopiston virologian laitoksella ja Turussa.
Vaherin mukaan uuden sars-epidemian leviämisen riski maailmalla on kuitenkin pieni, vaikka yksittäistapauksia on jo todettu, ja Kiinassa on päätetty lahdata kaikki sivettikissat.
"Virus ei ole kovin tarttuva. Sars on enemmän mediatauti."
Sarsia, bioterrorismia ja muita maailmanlaajuisen paniikin aiheuttajia suurempana uhkana professori Vaheri piti Espanjan taudin kaltaista maailmanlaajuista influenssaepidemiaa. Espanjan tauti tappoi vuosina 1918-1919 noin 50 miljoonaa ihmistä.
"Influenssa antoi vakavan uuden varoituksen 1990-luvun lopussa, jolloin uusi virus levisi suoraan kanoista ihmisiin, ja tartunnan saaneista 18 kuoli. Tauti saatiin nujerrettua vasta kun viisi miljoonaa kanaa oli teilattu", Vaheri muistutti.
"Influenssan lääkehoito ei ole kehittynyt juuri millään lailla. Panepidemia olisi valtava uhka ihmiskunnalle. Rokotteista on hyötyä, mutta ne eivät tahdo ehtiä ajoissa. Virus muuntuu niin nopeasti, ettei rokotteen tehokaan ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi poliossa."
Yhdysvalloissa, Kanadan asutuilla alueilla ja Meksikossa laajalle levinnyt Länsi-Niilin kuume on varteenotettava riski myös Suomessa. Hyttysen levittämä tauti levisi USA:ssa ensiksi New York Cityn tiheään asutulla alueella ja karkasi sieltä vauhdilla liittovaltion rajojen ulkopuolelle.
Viime syksynä aivokuumetta aiheuttava Länsi-Niilin virus löydettiin Britanniassa linnusta. Tutkijat pitävät mahdollisena, että virusta levittävät hyttyset saattavat nopeasti siirtyä jumbojeteissä maapallon äärestä toiseen. Antti Vaherin mukaan luonnossa virusta löytyy kaikkialta, poroista alligaattoreihin.