Suomella on erilainen politiikka kuin Ruotsilla valtio-omistuksissaan.
Ruotsi ei ole myynyt, vaikka pääministeri Fredrik Reinfeldt aikoinaan ilmoitti valtion luopuvan pörssiomistuksistaan. Tällä hetkellä osakekurssit eivät kuitenkaan puolla myyntiä. Suomessa valtio on vähentänyt omistuksiaan muun muassa Telia-Sonerassa.
"Nyt valtiota tarvitaan taas enemmän. Valtio ei kuitenkaan pyri eturiviin, mutta näyttää siltä, että meitä tarvitaan", sanoo omistajaohjauksesta vastaava Häkämies.
Hän ei lähde spekuloimaan ajatuksella, pitäisikö Suomen valtion nostaa TeliaSonera-omistustaan, jos Ruotsin valtio myy.
"Sonera myytiin Ruotsiin vaikeissa oloissa. Tuskin televerkkojen osalta tehtäisiin nyt samaa ratkaisua. Sonerasta saatiin paljon myös tuloja, joilla lyhennettiin valtionvelkaa."
Valtio on Solidiumin kautta iso omistaja myös Sampo-konsernissa. Häkämiehen mukaan Sampo on puhtaasti finanssisijoitus.
Hän vakuuttaa, että Sammon ja Nordean mahdollisissa neuvottelussa valtio ei ole mukana. "Siitä ei keskustella, mutta talouspolitiikasta keskustelemme konsernijohtaja Björn Wahlroosin kanssa silloin tällöin."
Häkämies ei halua ottaa kantaa, miksi Dna jäi rannalle, kun valtio yhdessä työeläkeyhtiö Varman kanssa osti islantilaisten Elisa-osakkeet takaisin Suomeen.
"Huoltovarmuuskeskus arvioi, että Elisa-potti on kansallisesti elintärkeä."
"Koen, että valtio-omistajan pitää varmistaa, että myynnissä olleet Elisa-osakkeet tulevat suomalaisiin käsiin. Halusimme vain varmistaa suomalaisomistuksen", Häkämies sanoo.