Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta koskeva työryhmä esittää tavoitteeksi, että puolet nuorista aikuisista hankkisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna korkeakoulututkinnon oli hankkinut noin 40 prosenttia 25-34-vuotiaista.
- Suomella ei ole mitään muuta menestymisen strategiaa kuin olla osaavin kansakunta. Suomen tulee tähdätä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan. Se edellyttää koulutustason nostamista, avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista, sanoo esityksen vastaanottanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Korkeakoulututkinnon hankkineiden nuorten aikuisten osuus on Suomessa pienempi kuin teollisuusmaiden järjestön OECD:n keskiarvo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun. Vision teemoja on valmisteltu yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden sekä tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.
- Tämä visio on ehdotus Suomelle suunnanmuutokseksi. Se on nyt vapaa arvioitavaksi. Myös hallitus keskustelee visiosta lähiaikoina, Grahn-Laasonen lupaa.
Toinen tavoite on tutkimus- ja tuotekehitysmenojen nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä osuus on alle 3 prosenttia.
"Henkilöstökehitys ei voi jatkua näin"
Rahoituksen leikkaaminen on herättänyt viime vuosina runsaasti arvostelua korkeakouluissa. Henkilöstömäärä on supistunut roimasti, mikä näkyy väistämättä osaamisessa, huomauttaa toiminnanjohtaja Johanna Moisio Tieteentekijöiden liitosta.
- Jos osaamisen tasoa halutaan nostaa, henkilöstökehitys ei voi jatkua näin, Moisio sanoo.