Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan EU:n hallitusten välisessä konferenssissa (hvk) myös puolustuspolitiikkaa koskevien sotilaallisten artiklojen sisältöön.
"Pyrimme vaikuttamaan täysin voimin niiden sisältöön. Ei niitä jätetä muiden valmisteluun", Vanhanen sanoi keskiviikkona politiikan toimittajien lounastilaisuudessa.
Samaan hengenvetoon Vanhanen varoitti vetämästä vielä mitään johtopäätöksiä siitä, meneekö Suomi mukaan EU:n tiivistyvään puolustusyhteistyöhön vai ei.
Vanhanen korosti, että Suomella ei ole mikään kiire ratkaisujen teossa. Hänen mukaansa Suomi voi tehdä omat ratkaisunsa erillisenä sen jälkeen, kun tiedetään, millaisia päätöksiä hvk:ssa tehdään.
"Suomi päättää vasta hvk:n tuloksen selvittyä erillisellä päätöksenteolla ja omalla aikataulullaan siitä, osallisitummeko mahdollisesti syntyvään tiiviimpään puolustusyhteistyöhön vai emme"
Vanhanen muistutti, että vielä ei edes varmasti tiedetä, nostetaanko nämä asiat hvk:ssa neuvotteluun. Sen jälkeen pitää tietää esitysten sisältö. Vasta sitten voidaan ottaa kantaa, Vanhanen linjasi.
Vanhanen huomautti, että kaikki konventin esitykset pitävät sisällään useita sotilaallisista yhteistyötä koskevia esityksiä. Suomessa ne hänen mukaansa usein sekoitetaan keskenään.
Helpoin ja Suomenkin tavoittelema esitys Vanhasen mukaan on puolustusmateriaaliviraston perustamisesta. Ongelmallisia ovat konventin esitykset siitä, että halukkaat jäsenmaat voisivat antaa toisilleen turvatakuut.
Turvatakuiden sisältö täysin auki
Jos turvatakuissa lähdetään sotilaallisen liittoutumisen tielle, se on Suomelle suuri turvallisuuspoliittinen kysymys. "Jos haetaan täydellistä sotilaallista liittoutumisjärjestelmää, Suomessa päätöksentekojärjestelmässä tulee eteen samantyyppisiä muotoja kuin Nato-kysymyksessä", Vanhanen sanoi.
Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan näkemys siitä, että EU-puolustukseen mukaan meno edellyttää myös Nato-jäsenyyttä on Vanhasen mielestä sotilaan näkökulma ja sotilaalliselta kannalta oikea.
Vanhasen mukaan Suomi voi ottaa kantaa vasta sitten, kun tiedetään turvatakuujärjestelmän sisältö ja ennen muuta se, mitä se antaa ja velvoittaa liittoutumattomille maille. "Ensin pitää täsmällisesti tietää, mitä tavoitellaan", Vanhanen vastasi kysymykseen, onko Suomen tarpeellista tavoitella turvatakuita.
Vanhanen huomautti, että Natoon kuuluvilla EU-mailla turvatakuut ovat jo Naton kautta. Niille mahdollinen julistus ei ole mikään ongelma. Sen sijaan täysin avoinna on se, ovatko Nato-maat valmiita antamaan turvatakuut liittoutumattomille unionin maille ja miten liittoutumattomat maat ovat halukkaita turvaamaan Natoon kuuluvia maita.
"Tähän ei ole mitään vastausta vielä olemassa", Vanhanen sanoi.
Suomi on Vanhasen mukaan mukaan keskustellut muiden liittoutumattomien maiden kanssa ennen kaikkea siitä, että järjestelemä pitää toteuttaa avoimuuden pohjalta.
"Mitä me olemme estämään sitä, jos unionin Nato-maat haluavat tiivistää yhteistyötään. Tärkeää on, että se tapahtuu pelisääntöjen mukaan", Vanhanen totesi.
Rakenneyhteistyöhön osallistuisivat korkeat sotilaalliset voimavarat omaavat maat.Tästä on tarkoitus päättää pöytäkirjalla. Senkään sisällöstä ei Vanhasen mukaan ole tarkempaa tietoa. Suomi on kyseenalaistanut rakenneyhteistyön tarpeen. Ainakaan siitä ei Suomen mielestä saa tulla suljettua yhteistyötä.
Eduskunta saa tietoa asioiden etenemisestä
Vanhanen kiisti sen, että päättäjät karttelisivat selkokielistä puhetta Suomen linjauksista EU:n yhteiseen puolustukseen. "Ei sitä haluta mitenkään peitellä."
Hän muistutti, että Suomen tavoitteet on määritelty hallituksen eduskunnalle annetussa selonteossa. Myös jatkossa eduskuntaa pidetään hyvin informoituna siitä, miten asiat hvk:ssa etenevät, Vanhanen lupasi. "Sellaista kiirettä tai hoppua meille ei tule, etteikö eduskunta ehtisi kunnolla asioita käsitellä", Vanhanen vakuutti.
Hänen mielestään on hyvä, että on tiedossa sekä EU:n puolustusulottuvuuden kehitys että turvallisuusympäristössämme tapahtuneet muutokset, kun valmistellaan eduskunnalle ensi vuonna annettavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.