Toistuva tilanne rajalla: ihminen pyrkii maahan, ja asiakirjat näyttävät olevan aidot. Ihminen ei vain ole se, jonka nimi papereissa lukee.
Kesällä Helsinki-Vantaalla paljastui yhden päivän sisällä kolme tällaista tapausta. Tutkinnanjohtaja Jyri Siitarille Suomenlahden merivartiostosta ilmiö on tuttu, ja hänen mukaansa yleistyvä.
- Vielä vuonna 2010 oli niin, että laitonta maahantuloa yritettiin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä väärennetyillä asiakirjoilla. Sanoisin, että nyt jo enemmistö tulee toisen henkilön asiakirjoilla.
Suomen ulkorajoilla paljastettiin viime vuonna 66 laittoman maahantulon tapausta, joista 47 Helsinki-Vantaalla.
Muutoksen taustalla on passien turvatekniikan kehittyminen, mikä on tehnyt väärentämisestä hyvin vaikeaa. Lisäksi aitojakin dokumentteja on saatavilla. Siitarin mukaan erilaisia asiakirjoja, kuten muukalaispasseja tai pakolaisen matkustusasiakirjoja, on kateissa tuhatmäärin, muun muassa Ruotsissa. Laittomia maahantuloja junailevat rikollisryhmät voivat myös painostaa ihmisiä luovuttamaan passejaan oikean näköiselle henkilölle.
- Kun viranomaiset ovat takavarikoineet puhelimia, siellä on ollut vertailukuvia asiakirjoista ja ihmisistä, eli on etsitty mahdollisimman samannäköistä kaveria kuin papereissa.
"Kuka on Ruotsin presidentti?"
Väärillä asiakirjoilla matkustavat paljastuvat teknisessä vertailussa tai yksinkertaisesti vain kysymällä. Tulija kun harvoin puhuu edes sen maan kieltä, josta asiakirja väittää hänen tulevan. Esimerkiksi Suomeen yritetään monesti Ruotsissa myönnetyillä asiakirjoilla.
- Kun heitetään ruotsinkielinen kysymys, niin eiväthän nämä ihmiset osaa vastata. Itse muistan kerran käyttäneeni kysymystä "kuka on Ruotsin presidentti", Siitari kertoo.
Kieliongelmien vuoksi tulijan seurassa kulkeekin usein saattajia, joiden tehtävänä on järjestää ihminen läpi lähtöselvityksestä ja passintarkastuksista. Nämä henkilöt ovat usein pikkurahalla värvättyjä välikäsiä. Itse rikollisryhmien jäljille pääsy on vaikeaa, vaikka juuri sitä viranomaiset yrittävät.
- Näille organisaatioille se on bisnestä ja ne hyötyvät eniten. Tulijat taas, kun puhutaan vaikka irakilaisista tai syyrialaisista, he tulevat hakemaan puhtaasti turvapaikkaa, Siitari sanoo.