Suomeen viisi alue­van­ki­laa

Suomen 21 itsenäistä vankilaa tai avo-osastoa niputetaan viiden aluevankilan alaisuuteen joko vuoden 2005 lopulla tai vuoden 2006 alusta lukien. Yksi alueista on Pohjois-Suomi, joka tulee kattamaan Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun maakunnat ja Lapin läänin.

Suomen 21 itsenäistä vankilaa tai avo-osastoa niputetaan viiden aluevankilan alaisuuteen joko vuoden 2005 lopulla tai vuoden 2006 alusta lukien. Yksi alueista on Pohjois-Suomi, joka tulee kattamaan Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun maakunnat ja Lapin läänin.

Pohjois-Suomen alueella on Oulun ja Pelson vankilat sekä Kestilän avo-osasto ja Oulun vankilan alaisuudessa Ylitornion avo-osasto. Vankipaikkoja on kaikkiaan 400, mikä on kokonaistarpeen mukainen.

Oikeusministeriön osastopäällikkö Esa Vesterbacka ennakoi, että vaikka keskuspaikoista ei ole vielä tehty esityksiä, muualla kuin Etelä-Suomessa ne tulevat sijoittumaan vankila-alueen selkeisiin keskuspaikkoihin, jollainen Pohjois-Suomessa on Oulu.

"Keskuspaikkojen etuna on yleensä se, että niissä on kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistojen lisäksi suurimmat sairaalat ja myös yliopistot ja muut keskeiset yhteistyökumppanit", sanoo Vesterbacka.



Suunnitelmallisuus lisääntyy


Aluevankilajärjestelmän keskeisenä lähtökohtana on valmisteltavana olevan vankeutta ja tutkintovankeutta koskevan uuden lainsäädännön tavoitteet. Niiden mukaan vankeusaika ymmärretään suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi, jonka keskeisin päämäärä on uusintarikollisuuden vähentäminen.

Aluevankilat vastaavat Vesterbackan mukaan jatkossa nykyistä selkeämmin omalta alueelta tulevien tutkintavankien, sakkovankien ja vankeusvankien rangaistusten täytäntöönpanosta. Vanki sijoitetaan yleensä hänen kotipaikkakuntansa mukaan.

"Nyt sijoittaminen on ollut liian satunnaista. Jatkossa sijoittaminen tapahtuu pohjoisessa Oulun kautta ja sisääntulovaiheessa suoritetaan nykyistä tarkempi vangin tilanteen kartoitus. Toki edelleen on mahdollista sijoittaa yksittäisiä vankeja oman asuinalueen ulkopuolelle", toteaa Vesterbacka.

Aluevankilajärjestelmä keventää hallintoa sekä rikosseuraamusvirastossa että kentällä ja virkoja siirtyy vartijaportaaseen. Tarkkoja suunnitelmia ei Esa Vesterbackan mukaan ole vielä olemassa, mutta uudessa järjestelmässä vastuuta siirretään alueille. Jossain määrin uudistuksen odotetaan tuovan säästöjä myös kuljetuksista, mutta kaikki nekin eurot halutaan sijoittaa aluevankiloiden sijoittajayksiköiden sekä vankila- ja avolaitosyksiköiden toimintojen tehostamiseen.

Aluevankilaa johtaa aluevankilan johtaja ja sen yksiköitä laitosjohtajat. Aluevankiloita ohjaa oikeusministeriön alainen rikosseuraamusvirasto.

Uusi vankeuslain versio menee eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden keväällä ja sen eteneminen valiokunnissa sanelee myös uudistuksen lopullisen aikataulun.

Ilmoita asiavirheestä