Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrä on kasvussa. Varsinkin Lapin länsirajan kautta Suomeen tulee entistä enemmän turvapaikanhakijoita. Asia on pantu merkille työministeriön maahanmuuttotiimissä ja Ulkomaalaisvirastossa.
Turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä tallentavan Eurodac-järjestelmän käyttöönoton myötä on huomattu, että huomattava osa Pohjois-Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista saapuvat muista Pohjoismaista. He ovat niin sanottuja Dublin-tapauksia, eli he ovat saaneet Norjassa tai Ruotsissa kielteisen turvapaikkapäätöksen tai eivät malta odottaa päätöstä.
"Heitä kohdellaan Dublin-sopimuksen mukaisesti, eli käytännössä heitä odottaa suhteellisen pian palautus EU-maahan, jossa he ovat ensimmäistä kertaa hakeneet turvapaikkaa", selittää johtaja Mervi Virtanen työministeriön politiikkaosaston maahanmuuttotiimistä.
Suurin osa entisestä Jugoslaviasta
Ulkomaalaisviraston pakolais- ja turvapaikkalinjan johtaja Jorma Peitsalo vahvistaa, että Dublin-tapausten määrä on Suomessa suuri. Yleensä ne, jotka eksyvät pohjolan perukoille, ovat jo hakeneet turvapaikkaa muualta.
"Ihmisillä on erilaisia luuloja ja muka-tietoja siitä, että Suomessa turvapaikanhaku voisi onnistua. Näiden huhujen mukaan sitten lähdetään liikkeelle. Saahan sillä tavalla pidennettyä Euroopassa oleskelua vähän."
Suurin turvapaikanhakijaryhmä kaiken kaikkiaan ovat entisen Jugoslavian, Serbia ja Montenegron kansalaisia. Entiset jugoslaavit ovat hakijoiden enemmistönä myös Pohjois-Suomessa, vaikka myönteiset turvapaikkapäätökset ovat harvassa.
Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Serbia ja Montenegrosta saapuneiden hakemuksia tehtiin Ulkomaalaisvirastolle yhteensä 621. Niistä 508 sai kielteisen päätöksen, joista 318 tehtiin Dublinin sopimuksen perusteella.
Vain 58 hakijalle myönnettiin oleskelulupa ja vain viisi hakijaa sai luvan suojelutarpeen perusteella. Loput myönteisistä päätöksistä tehtiin niin sanotuista kohtuusyistä. Esimerkiksi silloin, kun lapsiperhe oli ollut syystä tai toisesta jo pitkään suomessa, selittää Peitsalo.