Suomen armeijan reserviläisarvo cv:ssä säväyttää jenkkilässä, Dallasissa Yhdysvalloissa asuva Kainuun prikaatin varusmies Paavo-Henrikki Heliste arvioi. "Siellä uskotaan, että Suomen armeijassa hiihdetään poroja kiinni ja syödään niitä raakana."
"Muiden maiden kulttuurista ei jenkeissä pidetä oppitunteja, mutta siellä arvostetaan ihmisiä, jotka ovat palvelleet omaa maataan. Moni pitää hyvänä, että armeija on pakollinen kaikille."
Heliste muutti Dallasiin Nokia-perheen lapsena. Hän kävi yläasteen ja lukion Oulussa ja meni takaisin Amerikkaan opiskelemaan liiketaloutta.
"Käyn armeijan alta pois mieluummin nyt kuin valmistumisen jälkeen. Todennäköisesti haen kaksoiskansalaisuutta ja jään Yhdysvaltoihin."
Helisteen amerikkalaisia koulukavereita on värväytynyt Irakiin. Moni tekee neljän vuoden sopimuksen saadakseen rahat yliopistoon. "Yhä enemmän he tietävät, mihin menevät. Enää ei ole niin mediaseksikästä olla jenkkisotilas kuin vuosituhannen alussa."
Tietenkin Suomeen,
ei Israeliin
Suomen ja Israelin kansalainen Sami El-Bash piti itsestään selvänä tulla Suomen armeijaan, ei missään nimessä Israelin armeijaan. El-Bash asuu nyt Seinäjoella, mutta lapsena hän asui ja kävi koulua Haifassa ja oppi puhumaan arabiaa ja hepreaa.
"Voi olla, että hankin sieltä asunnon, mutta en varmaan jää pysyvästi. Terveydenhoito ja yleinen elämä on täällä parempaa."
El-Bash ei vielä osaa arvioida, onko armeijan käynnistä hyötyä työelämässä. "Kokemuksena tämä on erinomainen."
Ruotsissa syntynyt ja Göteborgissa asuva Mika Kyllönen tuli armeijaan isän kotiseudulle Kainuuseen. "Veli kävi armeijan täällä ja isä, ja pari kaveria Ruotsista on käynyt armeijan Suomessa. Ruotsalaisesta lukioluokastani vain yksi lähti armeijaan."
"En usko, että varusmiespalvelusta on minulle hyötyä töissä. Ruotsissa kukaan ei arvosta sitä."
Kyllönen ei tiedä, palaako Suomeen asumaan. "Riittää ehkä, että kesällä käy."
El-Bashin, Helisteen ja Kyllösen ulkomailla asuminen on vanhempien järjestämää, mutta haapavetinen Miika Soronen muutti Norjaan omin päin paremman elämän toivossa.
"Ehdin olla vain pari kuukautta rakennushommissa Oslossa ennen armeijaa. Tarkoitus oli mennä armeijaan vasta kesällä, mutta lähtö tulikin tammikuussa 2008."
"Osloon aion palata. Lama on sielläkin, mutta ei niin paha kuin Suomessa. Kämpät ovat kiven takana, koska ulkomaalaisille ei vuokrata helposti."
Monikansalaiset vapautetaan
Soroselle armeijasta ja RUK:sta on etua töissä, vaikka ei yhtä kouriintuntuvaa hyötyä kuin esimerkiksi kuljetuspuolen miesten rekkakortit. "Johtamista olen oppinut ja henkinen kantti on kehittynyt, kun on joutunut sietämään kaikenlaista. Kokemuksena ihan positiivinen."
Uuden lain mukaan yli seitsemän vuotta ulkomailla asunut Suomen ja jonkin muun maan kaksoiskansalainen vapautetaan asepalveluksesta automaattisesti. Vähemmän kuin seitsemän vuotta ulkomailla asunut monikansalainen saa vapautuksen hakemuksesta. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen voi hakea vapautusta samoilla perusteilla kuin kotimaassa asuva.
Vuosittain ulkomailla asuvia tulee Suomeen armeijaan useita satoja. Heistä monikansalaisia on noin sata. Muutama kymmenen automaattisesti vapautettua monikansalaista tulee vapaaehtoisesti asepalvelukseen, eniten Ruotsista.
"Puolustusvoimille monikansalaisten oikeus asepalvelukseen on osittain pr-toimintaa. Eihän heitä saataisi riviin, jos sota syttyisi", komentajakapteeni Jyrki Kivelä Pääesikunnasta sanoo. Kaukaisimmat tulevat Uudesta-Seelannista. Ummikot, suomea tai ruotsia osaamattomat, sijoitetaan Kaartin jääkärirykmenttiin.