Taloustaantuma on alkanut karsia muuttointoa Suomeen. Alkuvuonna tulijoiden luku kääntyi laskuun, kun vielä viime vuonna meille saapui muista maista ennätysmäärä väkeä. Yli 29 000 tulijan määrä oli itsenäisyyden ajan suurin.
"Muuttovoitto on kasvanut parillatuhannella vuosittain sen jälkeen kun EU-maiden työvoiman liikkumiselta poistuivat rajoitukset vuonna 2006. Siitä voi päätellä, että muutto on paljolti pohjautunut nimenomaan työvoiman liikkumiseen", arvioi yliaktuaari Matti Saari Tilastokeskuksesta.
"Nyt näyttää siltä, että huonontunut taloustilanne on jo painanut maahanmuuton maltilliseen laskuun."
Viime vuoden muuttoluvut olivat kuitenkin vielä ennätysmäiset. Lähes 15 500 hengen muuttovoitto oli määrällisesti suurin sotien jälkeen. Tulijoita oli 29 100 ja lähtijöitä 13 650.
EU-maista on jo kahdeksana vuotena saapunut Suomeen enemmän väkeä kuin täältä on poistunut. Viime vuonna tulijoita oli 5 200 enemmän kuin lähtijöitä. Muuttoliike oli erityisen runsasta Virosta ja Ruotsista.
Nettomuutto oli kuitenkin suurinta Venäjältä. Saaren mukaan venäläisten iso osuus muuttovoitossa korostuu osin siksi, että heidän paluumuuttonsa Suomesta pois on vähäistä.
Meille saapuu enimmäkseen nuorta väkeä. Viime vuonna 20-35-vuotiaiden osuus oli lähes puolet.
Sisäinen liike taantui
Suomen sisäinen muuttoliike sen sijaan väheni viime vuonna. Kuntaa vaihtoi lähes 270 000 ihmistä, mikä on yli 10 000 muuttoa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Eniten uutta väkeä keräsivät Uusimaa, lähes 3 000 ihmistä, sekä Pirkanmaa, noin 1 600 henkeä. Väkilukuun suhteutettuna suurimman muuttovoiton keräsi kuitenkin Kanta-Häme.
Määrällisesti asukkaitaan menettivät eniten Lappi ja Kymenlaakso, joista molemmista lähti noin tuhat asukasta. Suhteellisesti suurimman muuttotappion keräsi Kymenlaakso yhdessä Kainuun kanssa.