Oulu Maa- ja metsätalousministeriön avustuspäätös on erinomainen päänavaus biokaasun hyödyntämiseksi, dosentti Kari Hänninen Jyväskylän yliopiston ympäristökemian laitokselta kiittelee. Hänninen toimii Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtajana.
Nyt liikkeelle pääsevät hankkeet ovat merkittäviä etenkin paikallisesti. Jotta biokaasusta saataisiin kaikki teho irti, pitäisi Suomeen rakentaa satoja laitoksia. "Minimitaso on 300-500 reaktoria. Niillä saavutettaisiin tyydyttävä tilanne", Hänninen laskee.
Luvuissa ovat mukana sekä isommat, laajemmalta alueelta jäteraaka-ainetta kokoavat että maatilakohtaiset laitokset.
Ministeriön tuki kohdistuu isompiin yksiköihin. Hänninen pelkää, että avustusten suuntaaminen teollisuusluokan laitoksiin rajaa tilakohtaiset reaktorit pois tukipolitiikan piiristä. Tukea pitäisi suunnata myös yksittäisille tiloille, koska ne tuottavat runsaasti biokaasun raaka-ainetta.
Sähkön syöttötariffin puuttumisen lisäksi biokaasun hyödyntämistä jarruttaa tiukka jätelaki. Biokaasuprosessissa käsiteltävälle jätteelle on asetettu Hännisen mukaan kohtuuttomat puhtausvaatimukset.
"Esimerkiksi maatilalla toimivaan reaktoriin saa kyllä laittaa tilan omia jätteitä tuosta vain, mutta jos vaikkapa ruokajätettä tuodaan muualta, sen osalta kontrolli on äärimmäisen tiukka. Asiaa pitäisi ajatella terveellä järjellä. Ei mädätettävän jätteen tarvitse olla syötävän hyvää", Hänninen huomauttaa.
Myös biokaasuprosessissa syntyvän kiinteän jäännöshumuksen levitysraja-arvot ovat kymmenen kertaa tiukemmat tavalliseen mineraalilannoitteeseen verrattuna. Jos raja-arvot saataisiin järkeviksi, väkilannoitteiden käyttötarve pelloilla vähenisi.
Biokaasulla voitaisiin tuottaa huomattava osa Suomen tarvitsemasta energiasta.
"Niin ei haluta kuitenkaan jostakin syystä tehdä. Mutkaista tietä riittää vielä", Hänninen sanoo.
Hän uskoo kuitenkin, että biokaasun hyödyntäminen pääsee kunnolla vauhtiin, kunhan öljyn hinta lähtee uudelleen nousuun. Maatiloille biokaasun myynti liikennepolttoaineeksi olisi merkittävä tulonlähde.